Kirjoittaja-arkistot: Aino Heikkilä

Museovirasto on listannut ympäri maan 1471 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.  Listauksen löydät täältä. Nämä ympäristöt ovat hyvin erilaisia ja ne leikkaavat läpi yhteiskunnan eri kerrosten sekä kehitysvaiheiden. Listalta löytyy esimerkiksi Jyväskylän yliopiston alue, josta löytyy rakennuksia kolmelta vuosisadalta, Salpalinja Puumalassa, Paimion Parantola ja monia muita mielenkiintoisia kohteita. Osaa näistä kohteista on hyödynnetty matkailussa jo pitkään menestyksellisesti, mutta osa kohteista on piilossa matkailijoilta sekä myös paikallisilta. Miten näitä kohteita voisi hyödyntää enemmän matkailussa tai uusien asukkaiden tutustuttamisessa uusiin kotikulmiin? Lähdetään pilkkomaan kulttuurimatkailun käsitettä osiin. Mitä tarkoittaa matkailu? Virallisen määritelmän mukaan matkailu on vähintään 50 kilometrin matkan päähän, vähintään vuorokauden ja korkeintaan vuoden…

Lue Lisää

Onko Koli jo nähty? Eikö Yyteri enää houkuta? Patikoitko jo Karhunkierroksen kumpaankin suuntaan ympäri? Menikö kalakukosta ruoto kurkkuun ja mustamakkara ei vaan maistu? Haluaisitko tänä vuonna matkustaa kotimaassa, mutta käydä jossain muualla kuin niin sanotuissa vakiokohteissa? Tässä blogissa vinkkaamme muutamia kotimaan matkakohteita, jotka eivät ole ehkä niin tunnettuja ja lisäksi tiimimme antaa omia suosituksiaan. Lähtiessäni selvittämään, että mistä löytyvät niin sanotut ”matkailuhelmet” törmäsin uudestaan ja uudestaan Yyteriin ja Koliin. Eipä siinä, ovat kivoja paikkoja varmasti molemmat (Kolilla en ole käynyt ja Yyterissä viimeksi 20 vuotta sitten.) Nyt kuitenkin halusin löytää kohteita, jotka ovat niitä todellisia helmiä ja eivät välttämättä saa…

Lue Lisää

Vuoden 2018 Travel Trends Report: Experiences, Tours & Activitiesin mukaan kulttuurituristit olivat nopeimmin kasvava matkailijaryhmä. Vuonna 2019 Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry teki kyselytutkimuksen, josta selvisi, että kulttuuripalvelut olivat noin viidenneksessä tapauksista keskeisin syy matkakohteen valintaan. Korona on muuttanut merkittävällä tavalla tapojamme nauttia kulttuurista ja monet matkasuunnitelmat ovat olleet rajoitusten takia jäissä odottamassa tulevaa koronan jälkeistä aikaa. Tulevana kesänä kuitenkin pääsemme näillä näkymin taas liikkumaan vähän vapaammin ja nauttimaan tapahtumista paikan päällä. Helsingin Sanomat julkaisi 22.4. listan tapahtumista, jotka järjestetään kesällä 2021. Monet suuremmat tapahtumat kuitenkin siirtyvät ensi kesälle. Yksi näistä tapahtumista on Seinäjoen Tangomarkkinat, joka on järjestetty ensimmäistä kertaa…

Lue Lisää

Leonardo da Vincin nimi on kaikille tuttu. Hänet tunnetaan taitelijana, keksijänä, tieteilijänä ja yleisnerona. Leonardon maalaama Louvressa roikkuva Mona Lisaa on luultavasti maailman tunnetuin taulu ja italialaisissa kolikoissa oleva Vitruviuksien mies on niin ikään ympäri maailman tunnettu. Kuka oli tuo renesanssi-ihmisen esikuva, joka keksintöineen oli aikaansa reilusti edellä? Leonardo syntyi 15.4.1452 Toscanan Vincissä avioliiton ulkopuolisena lapsena. Leonardon äiti oli maalaistyttö nimeltään Caterina ja isä notaari Piero da Vinci. Leonardon koko nimi oli Leonardo di ser Piero ds Vincistä eli Leonardo ser Pieron poika Vincistä. Hänen lapsuudestaan ei ole jäänyt paljon tietoja ja Leonardo itse on kertonut lapsuudestaan vain kaksi tapahtumaa.…

Lue Lisää

Korona on sulkenut taas suurimman osan museoista, liikuntapaikoista, ravintoloista ja monista muista ajanviettokohteista. Nyt onkin erityisen tärkeää noudattaa suosituksia ja rajoituksia, jotta mahdollisimman pian pääsisimme taas normaalisti liikkumaan, viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviä. Monille on iskenyt mökkihöperyys jo moneen kertaan ja oman kodin nurkat alkavat varmasti kyllästyttää. Mieli tekeekin varmasti ulkoilemaan ja tutustumaan uusiin paikkoihin. Tässä blogitekstissä vinkkaamme muutamia luontokohteita, joissa voit vierailla juuri nyt, kunhan muistat pitää turvavälit, olet oireeton ja et ole karanteenissa. Retkeilykohteet on jaoteltu läänien mukaan ja jokaisesta läänistä on valikoitu muutamia esimerkkikohteita. Lisää retkipaikkoja löydät osoitteesta luontoon.fi. Tältä sivustolta löytyy kohteista lisää tietoja ja voit…

Lue Lisää

Pohjanmaalla Isojoen kunnassa seututie 661 varresta löytyy kyltti, jossa lukee ”Kyllikki Saaren suohauta”. Kyltin osoittamaan suuntaan lähtee polku, jonka päästä löytyy kivinen muistomerkki. Espoossa Kehä Kolmoselta löytyy opastukset Oittaan leirintäalueelle Bodominjärven rannalle. Alueelta löytyy surullisen kuuluisa telttapaikka, jota kutsutaan myös murhaniemeksi. Nämä kaksi paikkaa eroavat toisistaan melkoisesti, mutta niillä on myös paljon yhteistä. Yhdistävä tekijä löytyy suomalaisesta rikoshistoriasta. Kummallakin paikalla on osansa kuuluisissa murhamysteereissä, jotka vielä vuosikymmentenkin jälkeen herättävät ihmisten mielenkiinnon ja ne ovat ehkä tunnetuimmat synkän turismin kohteet Suomessa. Synkkä turismi on matkailuilmiö, joka herättää paljon keskustelua. Ihmisiä on aina kiinnostanut erilaiset rikokset, kummitustarinat ja muu selkäpiitä karmiva. (Niin…

Lue Lisää

Vuosi 2020 oli matkailun kannalta vähintäänkin mutkikas. Ulkomaan matkat jäivät suurelta osin haaveiksi ja tulevaisuuden suunnitelmiksi. Kotimaanmatkailu puolestaan jopa kukoisti. Suosituimmissa matkailukohteissa kuten Kolilla oli jopa tungosta ja alueen majoituspaikat olivat täynnä, mutta miksi esimerkiksi juuri Koli on niin suosittu matkailukohde? Koli on suomalaisten kansallismaisema ja sitä myötä jokainen suomalainen tuntee sen. Kotimaanmatkailussa pärjäävät erityisesti paikat, jotka ovat jollain lailla tunnettuja ennestään ja joista matkailijoille on jäänyt mieleen joskus jokin muistijälki. Nämä muistijäljet ovat voineet tulla ystävien kertomana, uutisissa mainituista paikoista tai esimerkiksi koulum oppitunneilta. Tunnettavuus onkin tärkeä tekijä matkakohteista puhuttaessa. Tuntemattomampikin paikka voi olla vetovoimainen ja kiinnostava, mutta jos…

Lue Lisää

Kuluva vuosi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen. Koronavirus hellitti otettaan kesän aikana, mutta nyt epidemian toinen aalto alkaa näyttää erittäin todennäköiseltä ja uutena suosituksena on tullut esimerkiksi maskien käyttö joukkoliikenteessä. Toivottavasti toinen aalto ei kuitenkaan pääse yltymään pahaksi ja tiukemmilta rajoituksilta säästyttäisiin. Monet siirtyivät keväällä tekemään etätöitä ja ovat jatkaneet sitä läpi kesän. Paljon on kirjoitettu siitä, miten työnteko on jo muuttunut ja tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Etätöiden lisäksi myös etätapaamiset ja tapahtumat ovat olleet yleisiä tänä vuonna. Digiloikassa on tehty jo olympiatason suorituksia ja niitä tullaan luultavasti tekemään vielä lisää. Nyt onkin hyvä aika tarkistaa, että ovatko omat digitaaliset palvelut…

Lue Lisää

”Our astronauts didn’t have much time, but thankfully they had Margaret Hamilton.”  – Barack Obama – Monille on varmasti tuttu mustavalkoinen kuva, jossa silmälasipäinen nainen seisoo itseään korkeamman mappipinon vieressä. Tämä kuuluisa kuva Margaret Hamiltonista otettiin vuonna 1969 Apollo -ohjelman aikana. Kuvassa olevat kansiot pitävät sisällään Hamiltonin tiimin kirjoittaman koodin, joka loppujen lopuksi vei ihmisen Kuuhun. Hamiltonia pidetään ensimmäisenä henkilönä, joka on käyttänyt termiä ”ohjelmistoinsinööri” (eng. software engineer). Margaret Heafild Hamilton syntyi 17.9.1936 Paolissa Indianan osavaltiossa. Hamilton opiskeli Michiganin yliopistossa matematiikkaa, josta hän siirtyi Earlham Collegeen jatkamaan matematiikan opintoja sekä filosofiaa ja valmistui vuonna 1958. Opiskellessaan Earlhamissa Hamilton tapasi ensimmäisen…

Lue Lisää

”Toden totta, minulla on sievät pystyt korvat. Olen mukavan pyöreä, ei lainkaan inhottavia kulmia tai pahkuroita. Näytän todella kaikin puolin somalta!” Näin Muumipappa kuvailee itseään Muumilaakson tarinoita piirrossarjan jaksossa Muumipapan muistelmat. Muumihahmot ovat ehkä tunnetuimpia suomalaisista satuhahmoista ympäri maailmaa. Tove Janssonin luomat pyöreänenäiset ja suippokorvaiset peikot ystävineen ovat olleet osa suomalaista kulttuuria jo monen vuosikymmenen ajan. Tove Janssonin merkitys suomalaiselle kulttuurille onkin merkittävä ja sisäministeriö antoi keväällä 2020 suosituksen kansallisesta liputuspäivästä Janssonin syntymäpäivänä 9.8. Tämän vuoden syksyllä on myös saamassa ensi-iltansa Janssonin elämänkertaelokuva nimeltään Tove. (Jännityksellä odotamme, onko elokuva samanlainen, kuin Antti Holman Radio Sodomassa uumoiltiin.) Tove Marika Jansson syntyi…

Lue Lisää

10/41