Kirjoittaja-arkistot: Aino Heikkilä

Milleniaalit eli vuosien 1981-1995 välillä syntynyt sukupolvi on ensimmäinen diginatiivi ikäluokka. Tämä ikäryhmä on kasvanut tietoteknisen kehityksen mukana ja on tottunut käyttämään päivittäisissä toimissaan niin internetiä kuin tietokonettakin. Älypuhelinten tultua markkinoille tämä ikäryhmä oli omaksumassa niiden käyttöä nopealla tahdilla ja lähestulkoon jokaisen milleniaalin hallusta sellainen tai muu älylaite löytyy. Niistä otetaan myös kaikki mahdollinen hyöty irti. Kuulun itse tähän sukupolveen ja myönnän, että hyödynnän erilaisia sovelluksia päivittäin. Sen lisäksi, että selaan sosiaalista mediaa tai pelaan puhelimella, käytän päivittäin puhelimella erilaisia viestisovelluksia, hoidan sillä pankkiasiat, seuraan päivän aktiivisuutta, tarkistan bussiaikatauluja, käytän erilaisia etu- ja jäsenkortteja, tilaan sillä ruokaa tai taksin, varaan…

Lue Lisää

”Oi rakas Fredrika, miksi minun syntymäpäivänäni on aina näitä kuivia känttyjä?” – J. L. Runeberg – Oletetusti… On vuoden ensimmäisen kausileivonnaisen aika Suomessa. Runebergintorttuja myydään tuhansittain joka vuosi ja sen lisäksi niitä valmistuu myös kotikeittiöissä. Tätä yksinkertaista leivonnaista pidetään usein erheellisesti Fredrika Runebergin luomuksena. Tunnetun tortun kehitti porvoolainen kondiittori Lars Astenius. Punssilla kostutettu, lieriön muotoisessa vormussa paistettu kakkunen kuului makealle person kansallisrunoilijan suosikkeihin ja hän nauttikin niitä usein. Runeberg oli oman aikansa julkkis ja näin ollen hänen nimikkoleivoksensa nousi myös suureen suosioon. Tortun ohje löytyy myös Fredrika Runebergin omasta reseptikirjasta, joten voi olettaa, että Asteniukselta ostettujen torttujen lisäksi rouva Runeberg…

Lue Lisää

Vierailin viime kesänä kahdessa Unescon maailmanperintöluettelossa olevassa kohteessa. Nämä kohteet olivat Puolassa Auschwitz ja Wieliczkan suolakaivos. Kummassakin kohteessa huomioni kiinnittyi yhteen asiaan, joka sai minut lähes raivostumaan ja miettimään, että miksi ihmeessä? Ei, tämä ei liity niinkään kohteisiin itseensä, vaan niissä vierailleiden ihmisten toimiin. Niin Auschwitzissä kuin Wieliczkassakin seinillä oli vieraiden tekemiä kirjoituksia. Miksi kirosanassa? Lähes kaikki ovat joskus taaperoiässä käyneet läpi vaiheen, jolloin piirretään paperin sijaan seinälle, lattiaan, pöytään, sohvaan tai mihin vain kynästä jää jälki. Ymmärrän myös aikuisena halun kirjoittaa seinään ja haaveilenkin jatkuvasti liitutauluseinästä, jolle voisi kirjoitella asioita, jotka ovat liian suuria paperille tai tietokoneen näytölle. En…

Lue Lisää

Yle uutisoi 30.10.2019 Museokortin kolminkertaistavan sen haltijan museokäynnit ja tämän myötä museoiden tulojen kasvavan. Tämähän on kerrassaan mainiota! Museologian luennoilla kahdeksan vuotta sitten pohdittiin, että miten museoihin saisi lisää kävijöitä. Voiko vastaus olla niinkin yksinkertainen asia kuin Museokortti? Tältä hiukan vaikuttaisi. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti maksaa 69 euroa vuodessa ja sitä vilauttamalla pääsee ilmaiseksi tutustumaan 300 museoon ympäri maan. 2.1.2020 museoiden kävijämäärät olivat taas Ylen otsikoissa, kun uutisoitiin museoiden jonoista. Jos kerran kortilla pääsee ilmaiseksi sisään museoon, niin miten se sitten lisää museon tuloja? Aalto -yliopiston tekemä tutkimus osoittaa, että Museokortin haltijan mukana usein museoon tulee myös kortiton vierailija. Tämän…

Lue Lisää

Herätyskello, taskulamppu, laskin, kamera, kartta, sanomalehti, muistio, kalenteri, bussilippu, postilaatikko, arkisto, valokuva-albumi, puhelinluettelo, pankki, radio/soitin, keittokirja, televisio… Tätä listaa voisi jatkaa todella pitkään. Mistä tässä listassa on kyse? Luetteloin tähän asioita, joita kannan mukanani lähes jatkuvasti. Ei, en kanna mukanani kuitenkaan rinkkaa tai vedä perässäni kärryä, sillä nämä kaikki mahtuvat taskuuni. Kyseessä on tietenkin älypuhelin, joka pitää nämä kaikki toiminnot sisällään. Voin milloin tahansa tarkistaa millainen sää on Timbuktussa ja sen jälkeen varata matkan sinne, sekä selvittää, mitä tulee ottaa huomioon Timbuktuun matkatessa. Tämän kaiken voin tehdä esimerkiksi istuessani bussissa matkalla töihin. Älypuhelimet ovat helpottaneet monta päivittäistä asiaa ja ne…

Lue Lisää

Onko alusvaatteilla merkitystä? No totta kai on! Olen monesti käynyt erinäisiä alusvaatteisiin liittyviä keskusteluja ja melkein jokaisessa käytän esimerkkinä Sarah Andersenin sarjakuvaa. Tämä ei kuitenkaan ole se ainut syy, miksi alusvaatteilla on merkitystä. Kuten päälivaattet niin alusvaatteetkin tule valita tilaisuuden mukaan. Etenkin juhlapukeutumisessa on tärkeää, että alusvaatteet istuvat hyvin ja onhan se muutenkin mukavampaa. (Vinkkinä voin sanoa, että matkustaessa ja pitkiä aikoja paikalla istuessa, kannattaa alle valita sporttipöksyt.) Nykyään alusvaatevalikoimat ovat etenkin naisten kohdalla laajat ja malleja sekä materiaaleja löytyy joka lähtöön ja mieltymykseen.  Naiset ovat käyttäneet alushousuja kuitenkin melko lyhyen aikaa vasta. Helsingin Sanomien verkkolehdessä oli 26.12.2019 artikkeli Vielä reilu…

Lue Lisää

Tiernapojat: Tierna- eli tähtipojat -esitys on satoja vuosia vanha mysteerinäytelmä, joka tulkitsee joulun tapahtumia Raamatusta. Nykyisin esitykseen on vakiintunut neljä hahmoa: kuningas Herodes, murjaanien kuningas, knihti ja mänkki eli tähti. Joissain tapauksissa mukana on myös viides hahmo eli Kyyppä kiinanmaalta. Aikaisemmissa näytelmän versioissa on ollut hahmoja toistakymmentä ja mukana on ollut esimerkiksi Josef ja Maria. Nimen etuosa ”tierna”, johtaa ruotsin kielen sanasta ”stjärnä” eli tähti. Tätä nimitystä on käytetty aluksi etenkin Oulunseudulla, kun taas Itä-Suomessa käytettiin nimiä säärnä- tai seemapojat, Lounais-Suomessa tähtipojat ja Hämeessa puhuttiin tapaninpojista. Olennainen osa näytöstä ovat laulut, jotka ovatkin monelle tuttuja. 1800-luvulla mukaan tuli laulu ”Keisari…

Lue Lisää

Jouluolut Jouluoluen juonti on mahdollisesti vanhin muinaissuomalainen ja skandinaavinen jouluperinne. Maitoa ei juurikaan saatu keskitalvella ja sitä saattoi joulupöydässä riittää vain lapsille. Juhlajuomana olut oli paljon yleisempi ja monesti juominen ryöstäytyi varsinaiseksi ryyppäykseksi. Oluen panoon liittyi monenlaisia loitsuja sekä taikoja ja olut toimi myös uhrilahjana. Sillä taattiin hyvä vuosi ja rauha. Uhrilahja juotiin pääjumala Odinin ja Frejin nimeen. 900-luvulla Norjan kuningas Håkon Hyvä sääti lain, jonka mukaan jokaisella miehellä tuli olla tynnyrillinen olutta ja joulua juhlittiin niin pitkään kuin olutta riitti. Jos tätä lakia ei toteltu, joutui maksamaan sakkoa. Joulun juhlimisen sijaan puhuttiinkin joulun juomisesta. Piparkakkutalot Grimmin sadussa Hannu ja…

Lue Lisää

Joulukortit Joulukortit ovat lähtöisin Englannista. Vuonna 1843 Lontoossa painettiin 1000 kappaletta ensimmäistä tunnettua joulukorttia. Ennen tätäkin oli lähetelty erilaisia joulun- ja uudenvuodentoivotuksia, mutta varsinaiset joulukortit lähtivät yleistymään 1800-luvun puolivälissä. 1860-luvulla Saksaan kehittyi jo joulukorttiteollisuutta, joka oli parinkymmenen vuoden ajan erittäin menestynyttä. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti on vuodelta 1871. Kuitenkin vastaa 1920-luvulla korttien lähettely yleistyi ja Suomessa lähetetyt kortit olivat pääosin Saksassa tai Ruotsissa painettuja. Alkuun korttiperinne oli lähinnä ylhäistön ja kaupunkilaisten tapa, joka pikkuhiljaa levisi myös maalaisten keskuuteen. Rautateiden kehitys lisäsi korttien suosiota, koska näin ollen posti kulki nopeammin ja varmemmin. Krampus Siinä missä tuhmille suomalaislapsille tuodaan jouluna risuja, keskieurooppalaiset…

Lue Lisää

Tänään tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Talvisotaa käsitteleviä artikkeleita on julkaistu vähän väliä tässä marraskuun aikana. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kerään näitä artikkeleita tähän blogiin myös linkkeinä, mutta huomatessani, että minulla oli jo kahden käden sormilla laskettava määrä linkkejä tallessa ja koko ajan niitä julkaistiin lisää, päätin luopua tästä ajatuksesta. Johtuuko tämä artikkelien paljous tasakymmenistä vai siitä, että talvisota nousee aina uudestaan esille suomalaisessa historiankirjoituksessa. Itse olen sitä mieltä, että molemmat ovat oikeita vastauksia, mutta miksi näin on? 80 vuotta talvisodan syttymisen jälkeen aiheen luulisi olevan jo läpi kaluttu moneen kertaan, mutta joka vuosi kuitenkin ilmestyy uusia tutkimuksia. Sotahistoriankirjoitus…

Lue Lisää

30/41