archive

Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet ja tulevaisuus

Tällä kertaa blogissamme on vierailevana kirjoittajana Jyväskylän ammattikorkeakoululta  Senior Lecturer, Team Manager, Concept Wizard Niko Kiviaho, M.Sc. (Information technology).

———————————————————————

Ensinnäkin, kiitokset Elinalle, että pakotti (pyysi) minut tekemään tämän kirjoituksen. Blogikirjoitukset ovat sellaisia joita siirrän hamaan tulevaisuuteen mikäli minulla ei ole huutavaa pakkoa niitä tehdä.

Toisekseen, lisätty todellisuus on ollut elämässäni nyt pari-kolme vuotta sisarustensa virtuaalitodellisuuden ja miksatun todellisuuden kanssa. Olen nauttinut heidän läsnäolostaan suunnattomasti ja saanut heistä monenmoisia ilon hetkiä elämääni. Mahtavinta tässä on se, että koen liittomme olevan vielä vahvasti alkutaipaleella ja tulevaisuuden olevan mitä mielenkiintoisin! Tervetuloa seuraamme!

Kuten edellä sanoin, Elina pakotti minut tämän kirjoituksen äärelle aiheella “Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet ja tulevaisuus”. Itse ehkä ajattelen tätä hetkeä ja tulevaisuuttakin enemmän termin XR alla. Tämä, luonnollisesti lontoolaisittain määritelty, termi Cross Reality viittaa sateenvarjoon, joka sulkee suojiinsa kaikki R-loppuiset realityyn viittaavat käsitteet. Pidän tuosta termistä siksi, että silloin emme rajoitu keskustelussa ns. jakokanavaan vaan pystymme sujuvasti kommunikoimaan erilaisten todellisuuksien mahdollisuuksiata ilman, että tuomme keskusteleen esimerkiksi laitteiden tuomat rajoitteet. Siksi tässäkin ehkä enemmän pidättäydyn tuossa kattokäsitteessä XR, Cross Reality, AR:n, Augmented Realityn, sijaan.

No, edellisen sanottuani, mennäänkin suoraan lisättyyn todellisuuteen, AR:ään. Olin nähnyt toki useitakin esimerkkejä vuosien saatossa kuinka lisättyä todellisuutta voitiin rakentaa ja toteuttaa, mutta vasta 2016 törmäsin termiin todenteolla kun huomasin ihmisiä, laidasta laitaan, seisoskelemassa Jyväskylän Seppälänkankaan ensimmäisen liikenneympyrän läheisyydessä. Olin tuolloin jo kuullut uudesta lisätyn todellisuuden pelistä nimeltä Pokemon GO, mutta vasta siinä se iski todella silmille. Miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja kökötti sateessa odottaen ilmeisesti jotain uutta tulemista, Pokemonien tulemista. Kun tämän jälkeen tutustuin peliin hieman itsekin (ja kävin jopa muutamat Pokemonit nappaamassa) ymmärsin, että lisätty todellisuus oli aidosti tullut tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Vuoden 2019 alussa pelillä oli jo yli miljardi latausta ja se ylitti tuolloin myynnissä kolmen miljardin dollarin rajan. Tätä edesauttoi luonnollisesti se, että päätelaitteita, AR:ää tukevia puhelimia ja tabletteja, oli valtaisia määriä käyttäjien hallussa.

Gartnerin Hype-käyrältä XR:ään liittyvät termit luiskahtivat ulos vuoden 2018 jälkeen ja ovat nyt vahvasti siirtymässä valtavirran käyttöön. AR:n osalta päätelaitteet ovat sen jo käytännössä mahdollistaneet, mutta muiden R:en osalta olemme kuitenkin vielä matkalla. Virtuaalitodellisuuden osalta laitteet, headsetit, ovat pääosin vielä epäkäytännöllisiä häkkyröitä joita täytyy pukea päähän. Lisäksi monet setit ovat vielä riippuvaisi langoista joilla laitteet ovat kiinni koneissa ja joiden kautta kuvaa ja ääntä siirretään. Onneksi tältäkin osalta ollaan siirtymässä langattomuuteen niin kuvan ja äänen siirron kuin myös täysin itsenäisesti toimivien laitteiden osalta. Tästä esimerkkinä Oculus Quest. Moni lähtökohtaisesti VR-laite tarjoaa myös AR-ominaisuudet settien etureunoihin asennettujen kameroiden kautta. Tällöin laitetta voidaan käyttää myös luomaan lisätyn todellisuuden kokemuksia. Mielenkiintoisimpana tällaisena on supisuomalainen Varjo ja sen XR-1 malli.

Jos puhutaan puhtaista AR-laseista, siis sellaista joiden linssien läpi näkyy oikea maailma ilman digitaalista kosketusta, olemmekin vielä aika alkutekijöissä. Tällaisia visiirejä on todellisuudessa tällä hetkellä aika vähän. Microsoft HoloLens (1 ja 2) ja Magic Leap One ovat ehkä suomalaisittan tunnetuimpia, mutta niidenkin käyttö on puhtaasti kohdistettu yritysmarkkinaan ja tutkimusorganisaatioille. Kuluttajille suunnattuja laseja on myös olemassa mutta ne ovat pääsääntöisesti laitteita jotka tarjoavat vain ns. HUD-näytön (head-up display) jossa esitetyt objektit eivät ole paikkaan tai pintaan sidottuja millään tavalla. Tyypillisiä tällaisia HUD-näyttöjä tapaa esimerkiksi monissa autoissa (ja puolustusvoimien lentokoneissa jos sattuu olemaan hävittäjälentäjä).

AR:ää hyödynnetään liiketoiminnassa tänä päivänä jo monin tavoin. Messupöydillä olemme jo varmasti nähneet myytävistä tuotteista liikkuvia 3D-malleja lisätyn todellisuuden keinoin tai moni on törmännyt esim. maitopurkin kyljessä olleeseen Tuntemattoman sotilaan uusintaversion mainokseen (jos et ole, niin tsekkaa Valion YouTube kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=zhHsPdTiBdE) joka heräsi eloon! Markkinoinnissa ja yleensäkin myynninedistämisessä lisätty todellisuus antaakin selvästi lisäarvoa perinteisempään markkinointiin verrattuna. Toinen teollisuudesta tuleva esimerkki on erityyppisten asennus- ja huoltotöiden ohjaus. Niitä voidaan toteuttaa joko ennalta tehtyjen suunnitelmien pohjalta tai siten, että asiantuntija ohjaa tekijää etänä nähden sen mitä tekijäkin ja antaen ohjeita AR-näytön ja ääniyhteyden kautta. Ohessa VTT:n julkaisema video ko. tekniikan hyödyntämisestä: https://www.youtube.com/watch?v=vOhiZ37aaww. Tässä esimerkissä hyödynnetään kameraa ja ulkoista näyttöä, mutta ko. tilanne olisi voitu rakentaa hyödyntämään esimerkiksi Microsoftin HoloLensiä. Sen lisäksi, että asennustyö tulee ko. tekniikalla hyvin ohjatuksi se vähentää sitä kautta myös inhimillisiä virheitä, joita asennustöissä väistämättä tapahtuu. Teollisuudessa on myös muita kohteita AR:n hyödyntämiselle. Voimme esimerkiksi tutkia asennettavien koneiden ja laitteiden tilantarvetta paikan päällä ja sitä kautta saada tietoa esimerkiksi kulkuväylien parempaan suunnitteluun tai turvallisuuden parantamiseen. Koulutuksen saralla voimme kuoria vaikka ihmisen lihas kerrallaan, jotta ymmärrämme fysioterapiaopiskelijoina paremmin kuinka ihminen on rakentunut. Tässä vain muutamia esimerkkejä. AR siis on jo täällä, kuluttajille hieman eri paketissa kuin yrityksille.

Mitä sitten tulevaisuus tuo tullessaan? Odotan edelleen (kuin kuuta nousevaa) että joku (tai monikin) nelikosta Apple, Google, Amazon tai Microsoft lyö peliin laitteen, joka lyö lapi kuluttajamarkkinassa siten, että laitteiden myyntimäärät lasketaan kymmenissä tai sadoissa miljoonissa. Tällöin laite ei voi olla tavallisia silmä/aurinkolaseja kummempia. Odotan jopa, että tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus ostaa AR-ominaisuuksilla olevat lasit optikolta, lasien oston yhteydessä rastitettavana ominaisuutena sen sijaan, että tilaisimme niitä toimijoiden verkkokaupoista niinkuin nykyään tehdään.

Mitä tämä tulevaisuus sitten mahdollistaa? Kun on päätelaitteita, tulee palveluita ja ekosysteemejä. Alustoja joiden kautta sisältöjä ja toiminnallisuuksia jaetaan. Meidän liikkumista seuraavat sovelluksemme integroituvat laseihin, karttaohjelmat tulevat silmille, viestit ja puhelut. Kaikki sellainen data joka on merkityksellistä siinä hetkessä juuri sinulle. Kaikki varmaan muistaa Star Wars episodi IV:n jossa R2D2 välittää Lukelle prinsessa Leian viestin hologrammina. Myöhemmissä episodeissa (tai jos tarkkoja ollaan, niin aiemmissa) jedineuvosto kokoontuu kokouksiin hyödyntäen hologrammiteknologiaa. Uskon, että emme ole kaukana siitä että videopuhelut toteutaan hyödyntäen lisättyä todellisuutta. Samoin kuin olemme Star Warsista oppineet. Tulevaisuus voisi olla, ehkä pahimmillaan, jotain sellaista josta Keiichi Matsuda rakensi vuonna 2016 videon nimeltä Hyper-Reality. Siinä lähes kaikki kuorrutettivissa oleva pinta on kuorrutettu lisätyn todellisuuden elementeillä. Suosittelen lämmöllä katsomaan: https://www.youtube.com/watch?v=YJg02ivYzSs.

Palatakseni ensimmäisiin virkkeisiin, olen mitä ilmeisimmin onnistunut siirtämään näitä blogikirjoituksia hyvinkin kyvykkäästi. Nimittäin, tämä blogikirjoitus jonka juuri luit, on ensimmäinen koskaan minun näppäimistöltäni irronnut kirjoitus. Toivottavasti se sai sinut miettimään ja kuvittelemaan mitä lisätty todellisuus voisi meidän elinaikanamme olla. Niko kiittää, over and out.

– Niko –