Lue blogia

Sovelluksen markkinointi

Yksi yleisimmistä kysymyksistä, joka meille esitetään sovellusprojektien alussa on: ”Miten meidän asiakkaamme tietävät tästä sovelluksesta?” Markkinointi ja tiedottaminen ovat yksi tärkeimmistä asioista, mikä tulee ottaa huomioon. Tähän on monia eri keinoja, joita käydään läpi tässä tekstissä.

Eräänlaisena kivijalkana voi pitää perusajatusta siitä, että mitä enemmän näkyvyyttä eri kanavissa, sitä useampi ihminen sen huomaa. Nykypäivänä sosiaalinen media on helppo ja edullinen keino jakaa tietoa, joka voi tavoittaa nopeastikin tuhansia ja taas tuhansia henkilöitä. Facebook, Instagram, Twitter, YouTube, Snapchat, TikTok ja LinkedIn tavoittavat kaikki hieman toisistaan eroavia kohderyhmiä. Facebook ja Instagram ovat tässä tapauksessa ehkäpä parhaat keinot sovelluksen markkinoinnissa. Omien sosiaalisten median kanavien lisäksi markkinointia tapahtuu myös käyttäjien ja yhteistyökumppanien somekanavien kautta. Useimmissa tekemissämme sovelluksissa on ominaisuus, joka mahdollistaa sisällön jaon suoraan käyttäjän somekanaviin. Näihin sisältöihin tulee tietyt tägit, jotka ohjaavat asiakkaamme omiin kanaviin ja muihin sisältöihin. Nykyään sosiaalinen media toimii ”puskaradiona”, jonka kautta on helppo tavoittaa myös haasteellisempia kohderyhmiä.

Toinen tehokas näkyvyyden keino on yrityksen, organisaation tai muun toimijan omat nettisivut. Sovelluksesta kannattaa mainita jo etusivulla jollain tavalla ja myös palveluiden alla. Nettisivuilla kannattaa myös pitää linkkiä suoraan sovelluskauppaan, josta asiakas voi kätevästi ladata sovelluksen suoraan. Somekanavissa kannattaa myös pitää sovelluskauppalinkkiä esimerkiksi kiinnitettynä julkaisuna tai Linktreen kautta. Myös meidän sivuillamme on maininnat kaikista tekemistämme sovelluksista, sekä julkaisemme sovelluksista tietoja myös sosiaalisen median kanavissamme.

Kolmantena markkinointikeinona voidaan käyttää erilaisia fyysisiä tulosteita. Nämä tulosteet voivat olla pieniä esitelehtisiä, mainosjulisteita ja pääsylippuja. Näissä tulosteissa voi olla QR-koodi, joka ohjaa sovelluskauppaan ja muuta tietoa sovelluksesta. Tämä keino toimii erityisesti erilaisten tapahtumien kuten messujen yhteydessä. Museoiden kohdalla nämä tulosteet ovat myös tehokas keino. Pääsylipun oston yhteyteen voidaan pääsylipussa olevan koodin tai mainoksen lisäksi asiakaspalvelutiskille laittaa esitteitä tai mainoksia, joiden kautta vierailija pääsee lataamaan sovelluksen. Museoissa, joissa on ilmainen sisäänpääsy, sovelluksesta kertova mainosjuliste taas puolestaan voi toimia tehokkaammin. Näitä mainosjulisteita voi sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen tai muille näkyville paikoille.

Tässä on muutama esimerkki, joilla sovellusta voi pitää näkyvillä ja saattaa käyttäjien tietoon. Nämä ovat ehkäpä ne yleisimmät keinot. Tietenkin on olemassa myös monia muita tapoja, kuten verbaalinen markkinointi, jossa kuitenkin on usein mukana myös joku muu esimerkki kuten esite. Aina voi myös keksiä jonkin oman ja mielikuvituksellisen tavan markkinointiin sekä näkyvyyteen. Millä tavalla te haluatte kertoa sovelluksestanne käyttäjille?

Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet ja tulevaisuus

Tällä kertaa blogissamme on vierailevana kirjoittajana Jyväskylän ammattikorkeakoululta  Senior Lecturer, Team Manager, Concept Wizard Niko Kiviaho, M.Sc. (Information technology).

———————————————————————

Ensinnäkin, kiitokset Elinalle, että pakotti (pyysi) minut tekemään tämän kirjoituksen. Blogikirjoitukset ovat sellaisia joita siirrän hamaan tulevaisuuteen mikäli minulla ei ole huutavaa pakkoa niitä tehdä.

Toisekseen, lisätty todellisuus on ollut elämässäni nyt pari-kolme vuotta sisarustensa virtuaalitodellisuuden ja miksatun todellisuuden kanssa. Olen nauttinut heidän läsnäolostaan suunnattomasti ja saanut heistä monenmoisia ilon hetkiä elämääni. Mahtavinta tässä on se, että koen liittomme olevan vielä vahvasti alkutaipaleella ja tulevaisuuden olevan mitä mielenkiintoisin! Tervetuloa seuraamme!

Kuten edellä sanoin, Elina pakotti minut tämän kirjoituksen äärelle aiheella “Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet ja tulevaisuus”. Itse ehkä ajattelen tätä hetkeä ja tulevaisuuttakin enemmän termin XR alla. Tämä, luonnollisesti lontoolaisittain määritelty, termi Cross Reality viittaa sateenvarjoon, joka sulkee suojiinsa kaikki R-loppuiset realityyn viittaavat käsitteet. Pidän tuosta termistä siksi, että silloin emme rajoitu keskustelussa ns. jakokanavaan vaan pystymme sujuvasti kommunikoimaan erilaisten todellisuuksien mahdollisuuksiata ilman, että tuomme keskusteleen esimerkiksi laitteiden tuomat rajoitteet. Siksi tässäkin ehkä enemmän pidättäydyn tuossa kattokäsitteessä XR, Cross Reality, AR:n, Augmented Realityn, sijaan.

No, edellisen sanottuani, mennäänkin suoraan lisättyyn todellisuuteen, AR:ään. Olin nähnyt toki useitakin esimerkkejä vuosien saatossa kuinka lisättyä todellisuutta voitiin rakentaa ja toteuttaa, mutta vasta 2016 törmäsin termiin todenteolla kun huomasin ihmisiä, laidasta laitaan, seisoskelemassa Jyväskylän Seppälänkankaan ensimmäisen liikenneympyrän läheisyydessä. Olin tuolloin jo kuullut uudesta lisätyn todellisuuden pelistä nimeltä Pokemon GO, mutta vasta siinä se iski todella silmille. Miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja kökötti sateessa odottaen ilmeisesti jotain uutta tulemista, Pokemonien tulemista. Kun tämän jälkeen tutustuin peliin hieman itsekin (ja kävin jopa muutamat Pokemonit nappaamassa) ymmärsin, että lisätty todellisuus oli aidosti tullut tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Vuoden 2019 alussa pelillä oli jo yli miljardi latausta ja se ylitti tuolloin myynnissä kolmen miljardin dollarin rajan. Tätä edesauttoi luonnollisesti se, että päätelaitteita, AR:ää tukevia puhelimia ja tabletteja, oli valtaisia määriä käyttäjien hallussa.

Gartnerin Hype-käyrältä XR:ään liittyvät termit luiskahtivat ulos vuoden 2018 jälkeen ja ovat nyt vahvasti siirtymässä valtavirran käyttöön. AR:n osalta päätelaitteet ovat sen jo käytännössä mahdollistaneet, mutta muiden R:en osalta olemme kuitenkin vielä matkalla. Virtuaalitodellisuuden osalta laitteet, headsetit, ovat pääosin vielä epäkäytännöllisiä häkkyröitä joita täytyy pukea päähän. Lisäksi monet setit ovat vielä riippuvaisi langoista joilla laitteet ovat kiinni koneissa ja joiden kautta kuvaa ja ääntä siirretään. Onneksi tältäkin osalta ollaan siirtymässä langattomuuteen niin kuvan ja äänen siirron kuin myös täysin itsenäisesti toimivien laitteiden osalta. Tästä esimerkkinä Oculus Quest. Moni lähtökohtaisesti VR-laite tarjoaa myös AR-ominaisuudet settien etureunoihin asennettujen kameroiden kautta. Tällöin laitetta voidaan käyttää myös luomaan lisätyn todellisuuden kokemuksia. Mielenkiintoisimpana tällaisena on supisuomalainen Varjo ja sen XR-1 malli.

Jos puhutaan puhtaista AR-laseista, siis sellaista joiden linssien läpi näkyy oikea maailma ilman digitaalista kosketusta, olemmekin vielä aika alkutekijöissä. Tällaisia visiirejä on todellisuudessa tällä hetkellä aika vähän. Microsoft HoloLens (1 ja 2) ja Magic Leap One ovat ehkä suomalaisittan tunnetuimpia, mutta niidenkin käyttö on puhtaasti kohdistettu yritysmarkkinaan ja tutkimusorganisaatioille. Kuluttajille suunnattuja laseja on myös olemassa mutta ne ovat pääsääntöisesti laitteita jotka tarjoavat vain ns. HUD-näytön (head-up display) jossa esitetyt objektit eivät ole paikkaan tai pintaan sidottuja millään tavalla. Tyypillisiä tällaisia HUD-näyttöjä tapaa esimerkiksi monissa autoissa (ja puolustusvoimien lentokoneissa jos sattuu olemaan hävittäjälentäjä).

AR:ää hyödynnetään liiketoiminnassa tänä päivänä jo monin tavoin. Messupöydillä olemme jo varmasti nähneet myytävistä tuotteista liikkuvia 3D-malleja lisätyn todellisuuden keinoin tai moni on törmännyt esim. maitopurkin kyljessä olleeseen Tuntemattoman sotilaan uusintaversion mainokseen (jos et ole, niin tsekkaa Valion YouTube kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=zhHsPdTiBdE) joka heräsi eloon! Markkinoinnissa ja yleensäkin myynninedistämisessä lisätty todellisuus antaakin selvästi lisäarvoa perinteisempään markkinointiin verrattuna. Toinen teollisuudesta tuleva esimerkki on erityyppisten asennus- ja huoltotöiden ohjaus. Niitä voidaan toteuttaa joko ennalta tehtyjen suunnitelmien pohjalta tai siten, että asiantuntija ohjaa tekijää etänä nähden sen mitä tekijäkin ja antaen ohjeita AR-näytön ja ääniyhteyden kautta. Ohessa VTT:n julkaisema video ko. tekniikan hyödyntämisestä: https://www.youtube.com/watch?v=vOhiZ37aaww. Tässä esimerkissä hyödynnetään kameraa ja ulkoista näyttöä, mutta ko. tilanne olisi voitu rakentaa hyödyntämään esimerkiksi Microsoftin HoloLensiä. Sen lisäksi, että asennustyö tulee ko. tekniikalla hyvin ohjatuksi se vähentää sitä kautta myös inhimillisiä virheitä, joita asennustöissä väistämättä tapahtuu. Teollisuudessa on myös muita kohteita AR:n hyödyntämiselle. Voimme esimerkiksi tutkia asennettavien koneiden ja laitteiden tilantarvetta paikan päällä ja sitä kautta saada tietoa esimerkiksi kulkuväylien parempaan suunnitteluun tai turvallisuuden parantamiseen. Koulutuksen saralla voimme kuoria vaikka ihmisen lihas kerrallaan, jotta ymmärrämme fysioterapiaopiskelijoina paremmin kuinka ihminen on rakentunut. Tässä vain muutamia esimerkkejä. AR siis on jo täällä, kuluttajille hieman eri paketissa kuin yrityksille.

Mitä sitten tulevaisuus tuo tullessaan? Odotan edelleen (kuin kuuta nousevaa) että joku (tai monikin) nelikosta Apple, Google, Amazon tai Microsoft lyö peliin laitteen, joka lyö lapi kuluttajamarkkinassa siten, että laitteiden myyntimäärät lasketaan kymmenissä tai sadoissa miljoonissa. Tällöin laite ei voi olla tavallisia silmä/aurinkolaseja kummempia. Odotan jopa, että tulevaisuudessa meillä on mahdollisuus ostaa AR-ominaisuuksilla olevat lasit optikolta, lasien oston yhteydessä rastitettavana ominaisuutena sen sijaan, että tilaisimme niitä toimijoiden verkkokaupoista niinkuin nykyään tehdään.

Mitä tämä tulevaisuus sitten mahdollistaa? Kun on päätelaitteita, tulee palveluita ja ekosysteemejä. Alustoja joiden kautta sisältöjä ja toiminnallisuuksia jaetaan. Meidän liikkumista seuraavat sovelluksemme integroituvat laseihin, karttaohjelmat tulevat silmille, viestit ja puhelut. Kaikki sellainen data joka on merkityksellistä siinä hetkessä juuri sinulle. Kaikki varmaan muistaa Star Wars episodi IV:n jossa R2D2 välittää Lukelle prinsessa Leian viestin hologrammina. Myöhemmissä episodeissa (tai jos tarkkoja ollaan, niin aiemmissa) jedineuvosto kokoontuu kokouksiin hyödyntäen hologrammiteknologiaa. Uskon, että emme ole kaukana siitä että videopuhelut toteutaan hyödyntäen lisättyä todellisuutta. Samoin kuin olemme Star Warsista oppineet. Tulevaisuus voisi olla, ehkä pahimmillaan, jotain sellaista josta Keiichi Matsuda rakensi vuonna 2016 videon nimeltä Hyper-Reality. Siinä lähes kaikki kuorrutettivissa oleva pinta on kuorrutettu lisätyn todellisuuden elementeillä. Suosittelen lämmöllä katsomaan: https://www.youtube.com/watch?v=YJg02ivYzSs.

Palatakseni ensimmäisiin virkkeisiin, olen mitä ilmeisimmin onnistunut siirtämään näitä blogikirjoituksia hyvinkin kyvykkäästi. Nimittäin, tämä blogikirjoitus jonka juuri luit, on ensimmäinen koskaan minun näppäimistöltäni irronnut kirjoitus. Toivottavasti se sai sinut miettimään ja kuvittelemaan mitä lisätty todellisuus voisi meidän elinaikanamme olla. Niko kiittää, over and out.

– Niko –

Romanien kansallispäivä

Tänään 8.4. vietetään ympäri maailmaa Romanien kansallispäivää. Romanit ovat keskiajalla Intian pohjoisosista lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt ympäri maailman. Suomeen romanit ovat tulleet noin 500 vuotta sitten ja he muodostavat yhden Suomen suurimmista kulttuurisista vähemmistöistä. Suomessa asuu noin 11 000 romania. Romanit ovat maailmanlaajuisesti yksi syrjityimmistä ryhmistä. Ennakkoluulot ja epätietoisuus ovat usein syitä, jotka johtavat syrjintään. Siksi pidämme tärkeänä ymmärtämistä, oppimista ja tietojen kartuttamista liittyen eri kulttuureihin ja tapoihin.  Haluamme tässä tekstissä nostaa esille osia romanikulttuurista, jotta voisimme yhdessä tehdä töitä syrjinnän lopettamiseksi.

Tutkijoiden mukaan ei ole olemassa yhtä romanikansaa tai yhtenäistä romanikulttuuria. Euroopassa on kolme eri pääryhmää (roma, sinti/manouche ja kale), jotka jakautuvat vielä alaryhmiin. Nämä alaryhmät ovat jakautuneet usein ammattiryhmien mukaan kuten kuparisepät, hevoskauppiaat, siiviläntekijät ja karhuntanssittajat eli kalderaš, lovari, gurbeti/churari ja ursari. Suomessa romanit kutsuvat itseään kaaloiksi eli kaaleiksi, joka tarkoittaa suomeksi tummia. Useat romanit puhuvat romanikieltä, joka on jakautunut eri murteisiin. Kielen perusteella on romanien alkuperäinen asuinpaikka pystytty määrittämään Intiaan. Romanikieli kuuluu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen ja se perustuu sanskritiin. Kieltä on pyritty pitämään ”salaisena” muilta, jotta romanikieli ja -kulttuuri säilyisivät. Suuri osa romaniperinteestä oli pitkään vain suullista. Ensimmäiset romaninkieliset kirjat on julkaistu vasta 1900-luvulla.

Romanikulttuuriin voi tutustua esimerkiksi Katariina Lillqvistin nukkeanimaatiosarjan Mire Bala Kale Hin avulla. Animaatiot ovat noin 10 minuuttia pitkiä ja ne löytyvät YouTubesta CameraCagliosto -kanavalta. Mire Bala Kale Hin -sarjaan (suomeksi Minun hiukseni ovat mustat) kuuluu yhteensä kuusi videota ja ne on tehty romanien suullisen kansanperinteen pohjalta. Yksi videoista kertoo esimerkiksi romanien suojelupyhimyksen Pyhän eli Mustan Saaran legendan. CameraCagliosto -kanavalta löytyy myös Lillqvistin ohjaama dokumentti Eihän tämä maa minun omani ollut – This country was not mine.  Suosittelen tutustumaan näihin.

Romanikulttuuri elää hyvin voimakkaana, vaikka siinä onkin eroja eri ryhmien välillä. Perinteisesti romanit ovat kulkeneet paikasta toiseen ja viettäneet näin ollen kiertävää elämää. Tämä paikasta paikkaan kulkeminen on kuitenkin ajan kuluessa jäänyt pois yhteiskuntarakenteen muuttumisen takia. Myös perinteiset romanien harjoittamat ammatit ovat hävinneet tämän myötä. Perinteisiin miesten ammatteihin on kuulunut hevos- ja kulkukauppa, käsityöt, maatalouden kausityöt, kattiloiden- ja patojen valmistus, paikkaus sekä tinaus. Naisten ammatteihin on kuulunut erilaiset käsityöt, kuten pitsien valmistus, joita osa on kiertänyt myymässä talosta taloon ja ovat samalla voineet povata talon väelle. Monilla romaninaisilla onkin ollut yhteisöissä ennustajan ja parantajan rooli. Nykypäivänä romanien työllisyystilanne Suomessa on melko huono. Alle 30-vuotiaista romaneista 75 prosenttia on työttömiä. Syynä tälle pidetään ennakkoluuloista johtuvaa syrjintää. Hyvällä CV:llä varustettu hakemus voidaan sivuuttaa pelkän nimen perusteella.

Tämä päivä onkin hyvä tilaisuus tutustua ja sitä myötä myös ottaa askel lähemmäs toisen kulttuurin syvempään ymmärrykseen. Sisäministeriön Meijän puolue -kampanjan myötä syntyi useita kappaleita, joissa käsitellään muun muassa omakohtaisia kokemuksia syrjinnästä ja rasismista. Kampanjasta on kirjoittanut muun muassa City -lehti. Omakohtaisista kokemuksistaan musiikin avulla on kertonut myös räppäri Mercedes Bentso, jonka kappale Viimeinen koulupäivä on Break the fight – I was there –tanssiteoksen tunnuskappale.

Romanien kulttuuri ja historia ovat mielenkiintoisia, vaikka siihen kuuluukin monta surullista vaihetta. Romaneihin liittyvät ennakkoluulot ja syrjintä ovat edelleen vahvoja. Oppimalla ja ymmärtämällä toisten tapoja ja kulttuuria pystytään vähentämään ennakkoluuloja, sekä sitä myötä pääsemään eroon syrjinnästä. Tämä on se suunta, jota kohti meidän tulisi kulkea sen sijaan, että sulkisimme vain ulkopuolelle kaiken erilaisuuden ja emme edes yritä ymmärtää muiden tapoja.

Miksi nyt kannattaa kehittää ja tukea muita yrityksiä?

Elämme maailmanlaajuisessa poikkeustilanteessa, joka herättää monissa huolta ja epäluuloa tulevaisuuden suhteen. Monilla yrityksillä on varsinkin tiukkaa, kun toiminta on jouduttu keskeyttämään jopa kokonaan. Tämä aiheuttaa huolta huomisesta ja siitä, miten toimeentulon pystyy turvaamaan tulevaisuudessa. Epävarmaa on myös se, miten pitkään tämä pysähtynyt tilanne tulee kestämään. Näiden vaikeuksien keskellä onkin hyvä uskoa tulevaan ja siihen, että kyllä noustaan!

Tämä uuteen nousuun lähtö voi tuntua turhalta optimismilta vielä tässä vaiheessa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että tämä tilanne ei tule kestämään ikuisesti. Tällä hetkellä olisikin tärkeää yritysten kohdalla lähteä kehittämään omaa toimintaa uusilla tavoilla, jotta toimintaa voisi pitää jollain tavalla yllä. Tärkeää on myöskin varautuminen jo toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja sen markkinointiin. Sosiaalisessa mediassa on käynnissä monta erilaista solidaarisuuskampanjaa, joilla halutaan tukea suomalaisia yrityksiä ja palveluiden tuottajia. Onkin ennustettavissa, että erityisesti kotimaanmatkailu tulee lisääntymään. Kun lomakausi alkaa ja ihmiset pääsevät taas käyttämään erilaisia matkailu- ja ravintolapalveluja kilpailijoista erottautuminen nousee aivan uuteen mittakaavaan. Miten tuohon erottautumiseen voisi varautua jo nyt?

Yrityksille on tällä hetkellä tarjolla monia erilaisia tukia toiminnan kehittämiseen. Näitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon, jotta voi turvata yrityksen toiminnan jatkossakin. Nyt on myös hyvä tilaisuus pohtia uusia kehitysmahdollisuuksia, koska on aikaa. Normaalissa tilanteessa ei välttämättä aika riitä, kun pitää keskittyä pitämään pyörät pyörimässä. Vaikka tämä aika onkin eri tavalla kuormittavaa kuin normaali arjen pyörittäminen, niin kannattaa käyttää myös ylimääräinen aika hyödyksi ja suunnitella toimintaa eteenpäin. Kannattaakin pohtia sitä, mitä uusia ja mieleenpainuvia palveluita voisi tulevaisuudessa tarjota asiakkaille.

Mutta entä sitten se rahapuoli, miten sen hoitaa, kun kassavirta on nollassa? Kuten aiemmin mainitsin, niin esimerkiksi Ely-keskukset Business Finland tukee tällä hetkellä suurillakin summilla yritysten kehitystoimintaa ja niiden hakeminen on myös yksinkertaista. Palveluitaan voi kehittää esimerkiksi erilaisilla mobiilisovelluksilla, joilla saa helposti kilpailuvalttia ja ne voidaan toteuttaa juuri omaa yritystäsi palvelevaksi. No eikö näitä sovelluksia tee myös alan opiskelijat harjoitustyönä, jolloin sen kehitys ei maksa mitään?

Sovelluksia voi toteuttaa myös harjoitustöinä yhdessä eri oppilaitosten kanssa, mutta entä sitten kun työ on valmis? Miten tämän kanssa toimitaan jatkossa? On tärkeää, että alan opiskelijat saavat tarvittavaa harjoitusta, mutta tätä kautta tehtyjen toteutusten ongelmana on, että työn valmistuttua sitä ei enää kehitetä eteenpäin. Sovellusta tai muuta toteutusta ei sen jälkeen kehitetä enää eteenpäin, mutta koska teknologia kehittyy vinhalla vauhdilla koko ajan, niin pian oppilastyönä tehty toteutus onkin vanhentunut eikä välttämättä toimi enää. Harjoitustöissä on monesti myös tietyt kriteerit, joiden mukaan ne pitää tehdä, jolloin liikkumavara voi olla hyvin pieni ja valmis ratkaisu ei välttämättä vastaa tarkoitustaan.

Oma toiminnan kannalta onkin parempi panostaa tuotekehitykseen ja valita alan yritys tekemään toteutusta. (Yritykset tarjoavat myös usein harjoittelupaikkoja opiskelijoille, joten näin pääset myös tukemaan opiskelijoita.) Yritykset etsivätkin usein pitkiä asiakkuuksia, jolloin molemmin puolinen yhteistyö kantaa hedelmää. Näin voidaan varmistaa, että toteutus vastaa tarkoitustaan ja se pysyy ajan tasalla.

Mitä siis nyt kannattaa tehdä? 1. Pohtia miten omaa toimintaa voi kehittää. 2. Hakea rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta tai Ely-keskuksilta. 3. Aloittaa esimerkiksi teknisten toteutusten kehittäminen alalla toimivan kotimaisen yrityksen kanssa. 4. Luoda uusi ja kilpailuetua lisäävä tuote, jolla lisätä omaa palveluntarjontaa. 5. Olla valmiina palvelemaan asiakkaita, kun tilanne normalisoituu.

Näiden vinkkien avulla voit tiirailla tumman pilven hopeareunusta. Kyllä tästä selvitään yhdessä tukien toinen toistamme! (Nyt ei kuitenkaan kannata noudattaa Pikku G:n neuvoa kylki kyljessä kulkemisesta…)

 

Mihin me käyttäisimme lisättyä todellisuutta?

Puhumme toistuvasti AR:stä ja siitä, että mitä kaikkea voisimme sen avulla, tuottaa asiakkaillemme. Tässä blogissa tuomme tiimimme äänen kuuluville siitä, että mihin me haluaisimme käyttää lisättyä todellisuutta. Esitinkin tiimillemme kysymyksen, että jos he saisivat päättää niin, missä he haluaisivat hyödyntää AR-teknologiaa. Vastauksissa oli paljon samaa, mutta myös eroavaisuuksia. Tämä teksti pitää sisällään suoria lainauksia, joten tällä kertaa pääsette kuulemaan tai siis lukemaan muidenkin ajatuksia.

”Mä haluaisin edelleenkin tehdä sellaisen jump-scare-kauhupelin, jossa AR-tilassa välillä kuulis että joku menee ohi, näkis häivähdyksiä jne. Tämän voisi sijoittaa johonkin vanhaan kaivokseen tai tehdashalliin -tai ihan vaikka Harjulle hämärän aikaan (siellä tosin voi olla eläviäkin örkkejä). Siitä olisi mahdollista rakentaa todella karmiva. Ylipäätään haluaisin AR:ää yhä enenevässä määrin käytettävän aidossa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa, ei irrallisena killuttimena tai hassutteluna.”        – Elina –

Tähän tapaan voisi tuoda museoihin, hotelleihin tai muihin kummituskohteisiin lisäelämyksiä opastetuille kummituskierroksille. Sovellus toimisi oppaan tukena kierroksen aikana ja hyytävät äänet sekä seinien läpi ilmestyvät utuiset hahmot jäisivät varmasti mieleen vierailulta.

”Haluaisin laajentaa AR:n käyttöä enemmän osaksi arkipäivää ja hyödyntää sitä sen tuomissa mahdollisuuksissa. Esimerkiksi ravintolassa listaa katsomalla näkisi miltä sen ruuan tulisi näyttää. Ja tuoda sitä historiaa näkyväksi niin, että pääsisi näkemään kaikkea sellaista oikeassa kohteessa, mitä ei enää ole jäljellä silmillä katsottavissa. Tai vastaavasti pääsisi näkemään tulevaisuuteen, miltä esimerkiksi uudet rakennushankkeet tulevat näyttämään, kun valmistuvat ja tämän pohjalta kansa pystyisi tekemään päätöksiä niissä asioissa missä kansan mielipidettä kysytään kaupunkikehityksessä.”      – Jonna –

AR:n ei tarvitse olla pelkästään hassuttelua ja ajankulua, kuten Elinakin aiemmin sanoi, vaan sillä voidaan myös vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

”Ekologisesta näkökulmasta olisi hienoa, jos AR-teknologialla voitaisiin entistä tehokkaammin mallintaa esineitä ja asioita toisella puolen maailmaa, kuljettamatta esinettä tai ihmisiä kohteeseen ennen kuin on pakko. Myös jo olemassa olevia sovelluksia ja teknologioita voisi siirtää skifistisiin visiireihin ja näin vapauttaa kädet ja suoristaa ihmisten mobiilikyttyrä. Tämän hetken pakotettu etätyöskentely saattaa hyvinkin inspiroida ja edesauttaa lisätyn todellisuuden mahdollisuuksien hyödyntämistä arkielämässä entistä enemmän, esimerkiksi lasten ja nuorten etäopetuksen konkreettisten tehtävien opastukseen.

Edit: AR-teknologiaa olisi hienoa nähdä myös esim. vanhojen kädentaitojen tallentamiseen ja uudelleen opettamiseen.”     – Anna-Kaisa –

Elämme tällä hetkellä hyvin poikkeuksellista aikaa. Arkielämä on pienessä ajassa muuttunut täysin ja monen asian kohdalla hankaloitunut. Lisätyn todellisuuden hyötykäyttö tulee varmasti lisääntymään melko lyhyelläkin aikavälillä.

”Näen suurimman potentiaalin siinä, miten paljon lisätty todellisuus voi syventää vuorovaikutusta todellisuuden kanssa, lisäämällä sen päälle erilaisia informaatiotasoja ja opastusta. Kun paljain silmin nähdyn maailman päälle saadaan tehtyä erilaisia huomiorajauksia ja tuotua ohjeita ja tietoa suoraan näkökenttään, mahdollistaa tämä ihmisten toiminnan ohjaamisen tilanteissa missä tehdään jotain.”    – Mikko –

Mikon vastausta jouduin hiukan lyhentämään. Opetuksessa AR:n mahdollisuudet pääsevät todella oikeuksiinsa. Kaikki ne tasot, joilla sitä voidaan käyttää, antavat mahdollisuuden monipuoliselle oppimiselle. Mikko käytti esimerkissään myös koulumaailman ulkopuolella tapahtuvaa opetusta, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi rikki menneen pesukoneen korjauksessa. Voiko pesukoneen korjata itse ja millä tavoin vai pitääkö se viedä korjaajalle.

”Haluaisin lisättyä todellisuutta käytettävän tuomaan räätälöityjä tai personoituja pelillisiä kokemuksia ihmisille. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että käyttäjä luo jotain omaa maailmaan, jonka avulla hän puolustautuu hyökkäyksiltä tai vaikka lisää omaa peliresurssien tuotantoaan. Se voisi olla yksinkertaisimmillaan, että pelaaja lisää omalle alueelleen ritarin puolustamaan ja tämä suojelee pelaajan aarteita muilta pelaajilta. Tämän avulla saisi paljon lisää syvyyttä ja immersiota pelaajille, vaikka tämä tuokin paljon lisää ongelmia ratkaistavaksi.”     – Sami –

Käytämme Pokémon Go:ta esimerkeissämme, kun puhumme AR-pelistä, mutta se voi olla paljon muutakin.

”Mitä nopeasti noita vastauksia vilkaisin, niin samoja asioita siellä on. Tosin mä haluaisin käyttää AR:ää auton suunnitteluun. Autokaupan työkaluna sillein, en tiedä mainitsiko tuosta joku jotain.”       – Tuukka –

Tässä olisi paljon potentiaalia. Monet pohtivat uutta autoa hankkiessaan, mitä kaikkea siltä haluavat. Tällä tavoin esimerkiksi testata, miten omat ideat toimisivat käytännössä.

Vastauksissa on tullut jo paljon sellaista, mitä itse olen kanssa ajatellut. Mikon tavoin näen, että AR:n avulla voidaan herättää sovelluksen käyttäjä tutustumaan ilmiöihin/esineisiin/rakennuksiin tms. huomattavasti monipuolisemmin ja tuoda näkymätön tai vaikeasti ymmärrettävä asia selkeämmin esille. Opetuksen puolella olisi varmastikin hedelmällisin kenttä operoida (ei varmaan liiketoiminnan kannalta). Itse en haluaisi lähteä korjailemaan koneita AR:n avulla, koska aina on olemassa väärinymmärryksen paikka ohjeita noudatettaessa. Joko itse tai koneelle käy huonosti, koska aina pitää itse yrittää, jos tietää vian, jota pitää korjata. Ja kummassakaan lopputuloksesssa ei vakuutuksista olisi mitään hyötyä. AR:ää siis tajunnan laajentamiseen (ilman konkreettisia esimerkkejä).”       – Juha –

Suosittelemme AR:ää tajunnan laajentamiseen päihteiden sijaan.

Vastaukset on kirjattu tähän siinä järjestyksessä, jossa ne sain. Kuten huomaatte, niin vastaukset ovat hyvin moninaisia, vaikka samoja ajatuksiakin löytyy. Tähän lopuksi saatte minun vastaukseni vielä:

Mihin mä en käyttäs AR:ää?”      – Aino –

 

Tuo museo kotiisi

Museot ovat sulkeneet ovensa koko maassa ja ihmisiä kehotetaan pysymään kotona. Koulut ja työt on siirretty mahdollisuuksien mukaan etätöiksi. Tapahtumia siirretään syksymmälle ja turhaa matkustelua myös kotimaassa kehotetaan välttämään. Kuntosalit, kirjastot ja uimahallit ovat myös kiinni, eikä kauppakeskuksissakaan kannata aikaansa juuri viettää. Mikä siis neuvoksi, kun kirjahylly on kotona luettu loppuun, suoratoistopalvelut katsottu läpi ja jälkikasvullekaan ei enää keksi uutta tekemistä. Mitäpä sanoisitte siihen, jos kerron, että me voisimme tuoda museon kotiinne?

Iltalehdessä kerrottiin 17.3. museoista, joihin pääset vierailemaan virtuaalisesti. Museoilla on ollut virtuaalisia näyttelyitä kotisivuillaan jo jonkin aikaa, mutta ne ovat usein vain kuvagallerioita, joissa pääset selaamaan kuvia museon esineistöstä. Niitä on mukava kyllä katsella ja uppoutua lukemaan tietoja, mutta miltä tuntuisi, jos voisit nähdä rautakautisen miekan keskellä olohuonettasi? Tai jos Hugo Simbergin Haavoittunut Enkeli roikkuisikin makuuhuoneesi seinällä? Entäpä, jos keittiössäsi olisikin vanhat leipälaudat ja leipävartaat katossa? Tämä kaikki on mahdollista lisätyn todellisuuden avulla. Sovelluksen avulla pääsisit tutustumaan museon kokoelmiin uudella tavalla kotonasi. Museoesineistä voi tulla osa omaa kotiasi tai pääset tutkimaan tarkemmin vaikka koristeellisia Fabergén munia. Nuo munathan voisi vaikka sovittaa kirjahyllyyn valokuvien viereen.

Monet museot ovat aktivoituneet sosiaalisessa mediassa, jotta museoiden tuomaa riemua voisi jakaa edes jotenkin. Museoille olisi tässä tilanteessa suurta hyötyä AR-sovelluksista, joilla museon voisi tuoda ihmisten koteihin. Museoiden kannattaisi rohkeasti lähteä kehittämään lisättyä todellisuutta hyödyntäviä ratkaisuja. (Me voimme tarkemmin kertoa miten.) Entä kun museot taas aukeavat? Riittääkö niissä kävijöitä, jos näyttelyt tuodaan sovelluksen avulla kotiin? Varmasti riittää ja kävijämäärät voivat jopa kasvaa. Sovelluksen avulla ihmiset ovat päässeet etukäteen jo näkemään mallinoksia esineistä, mutta vierailulla esineen näkisi niin sanotusti livenä. Näyttelyihin voi lisätä myös paikalla aukeavia sisältöjä, joista on jo aiemmin saanut pieniä maistiaisia, jotka lisäävät nälkää päästä paikan päälle.  Voimme luoda aivan uudenlaisen näyttelyelämyksen.

Elämme tällä hetkellä hyvin poikkeuksellista aikaa, joka herättää paljon epävarmuutta. Kuitenkin on samalla myös aika etsiä uusia mahdollisuuksia ja pohtia, miten toimintaa juuri esimerkiksi museoissa voitaisiin kehittää. Vallalla oleva tilanne ei tuo mukanaan pelkästään haasteita, vaan se tuo mukanaan myös mahdollisuuden luoda uutta ja vaikka suositellaan pysymään neljän seinän sisällä, niin silti voi ajatella boksin ulkopuolelta. Kuten Peter Pan sanoo: “All you need is a little faith, trust and pixie dust!”

Muutoksia matkailussa

Koronavirus on tällä hetkellä kaikkien huulilla. (Ei kuitenkaan onneksi kirjaimellisesti!) Joka päivä eri tiedotusvälineistä voi lukea uutta tietoa viruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista. Käsidesin myynti on huipussaan ja se on loppu monista kaupoista sekä apteekeista. Ihmiset varautuvat karanteeneihin ja varastoivat ruokaa usean viikon tarpeeseen. Mennäänkö tässä kaikessa jo vähän yli? No jokaisella on kantansa asiaan, mutta emme tänään lähde sitä tarkemmin pohtimaan. Koronavirus ei ole vaikuttanut vain käsidesin myyntiin, vaan sillä on ollut suuri vaikutus matkailuun.

Talvilomasesonki on juuri kiireisimmillään etenkin Pohjois-Suomessa. Nyt kuitenkin lentomatkailun rajoitusten ja karanteenien takia ulkomailta tulevien matkailijoiden määrät ovat vähentyneet huimasti. Viikoittain on uutisoitu siitä, miten Lapissa varattuja matkoja on peruuntunut ja on ollut ongelmia paikata peruuntuneita varauksia muilla matkalaisilla. Matkailijoiden vähyys alkaa näkyä jo muuallakin Suomessa. Helsingin Sanomat uutisoi alkuviikolla, miten peruuntuneet matkat näkyvät helsinkiläisissä ravintoloissa. On tietenkin huolestuttavaa, että yritysten asiakkaat vähenevät, mutta voiko hankalalla tilanteella olla joitain positiivisiakin seurauksia?

Ulkomaisten matkailijoiden tulo Suomeen vähentyy, mutta myös suomalaisten matkat ulkomaille vähenevät. Olisiko tämä mahdollisuus kotimaanmatkailun kasvulle ja sen houkuttavuuden lisäämiselle? Hiihtolomaviikkoja on juuri vietetty ympäri maata ja seurasinkin somesta tuttujeni hiihtolomien viettoa. Yhden sosiaaliseen verkostooni kuuluvan ihmisen postaukset pistivät silmään. Tiesin, että hänen oli tarkoitus matkustaa lomalla perheensä kanssa Kap Verdelle. Kuitenkin huomasin postauksista, että hän perheineen oli tuon lomaviikon aikana ensin kylpylässä ja sen jälkeen laskettelemassa ihan Suomessa. Tietenkin tuon suunnitellun matkan peruuntuminen harmitti, mutta sen ei silti annettu pilata lomaa, vaan sen sijaan tuli tilalle vaihtoehtoiset loma-aktiviteetit.

Tilanne toimiikin hyvänä tilaisuutena kehittää kotimaanmatkailua. Näin talviaikana ei voi tarjota lämpöistä rantalomaa tai no sekin voidaan luoda virtuaalisesti. Lämmitetty huone, virtuaalilasit päähän ja lepotuoliin pötköttämään, niin rannalle voi päästä koska tahansa. Tietenkään tämä matkailun muutos ei tapahdu sormia napauttamalla. Se vaatii mahdollisesti uusien palveluiden kehittämistä, jotka houkuttelevat kotimaanmatkailijoita. Markkinointikin saattaa tarvita päivitystä, kun kohderyhmä muuttuu. Painopisteet vaihtuvat sen mukaan, millä tavoin halutaan houkutella uusia asiakasryhmiä.

Sen sijaan, että lähdettäisiin ulkomaille elämysten ja suurten kokemusten parissa, niin niitä voi etsiä lähempääkin. Lentomatkailun voi helposti vaihtaa juna- tai bussimatkailuun, jos ei halu liikkua omalla autolla. Ekologisesti ajateltuna lähimatkailu on myös kannattavampaa. Kaikki riippuu siitä miltä kantilta asiaa katsoo. Lähimatkailu voi olla yhtä palkitsevaa tai palkitsevampaa kuin kaukomatkailu. Miika Nousiaisen kirjassa Vadelmavenepakolainen päähenkilö Mikko Virtanen vertaa tosin Ruotsin eri puolia matkakohteina. Saman vertauksen voisi tehdä Suomeen. Jos haluat rantalomalle, niin voi suunnata esimerkiksi Hankoon, Kalajoelle tai Yyteriin. Lasketteluloman ”Alpeille” voi viettää jossain monista Lapin laskettelukohteista. Kaipaatko kulttuurintäyteistä kaupunkilomaa? Silloin voi suunnaksi ottaa esimerkiksi Helsingin monine museoineen, muitakin hyviä kohteita tosin löytyy. Ruokamatkan suunnaksi voi ottaa Kuopion kalakukkoineen, Savonlinna lörtsyineen tai Lappeenrannan vedyt ja atomit. Vaellus- ja patikkamatkoille riittää myös kohteita monista kansallispuistoista. Tässä on vain muutama esimerkki.

Sananlaskussa neuvotaan ottamaan tilaisuudesta vaarin. Toisessa sananlaskussa taas puhutaan harmaiden pilvien hopeareunuksista. Kannattaa siis ottaa vanhan kansan neuvot mietintään ja käyttää vallitseva matkailutilanne mahdollisuutena uuteen kehitykseen. Jos mietit, että millaista tämä kehitys voisi olla, niin me autamme mielellämme!

Ensimmäinen matkapuhelin

”Tulee aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteelta, jota tässä kutsun sähköiseksi silmäksi.”

Tämän lainaus on kirjoitettu jo vuonna 1913. Kirjoittaja oli tuolloin 26-vuotias ”Suomen Edisoniksi” kutsuttu Eric Tigerstedt. Jo yli sata vuotta sitten Tigerstedt ennusti älypuhelimien tulon ja niiden mahdollisuudet seurata tapahtumia ympäri maailmaa.

14.8.1887 syntynyt Eric Magnus Campbell Tigerstedt oli jo lapsesta saakka hyvin kiinnostunut tekniikasta ja hän oli vain 11-vuotias rakentaessaan ensimmäisen kameransa. Seitsemän vuotta myöhemmin teini-ikäinen Eric rakensi Helsingissä ensimmäisen kipinälähettimen, jolla voitiin langattomasti lähettää sähkösanomia. Ajankuluksi rakennettu lennätin kuitenkin aiheutti Ericille vakavia ongelmia, koska häntä epäiltiin vakoojaksi. Nuori Eric oli ottanut langattomalla lennättimellään yhteyttä Suomenlahdella seilaaviin sotalaivoihin, joka tietenkin oli vastoin lakia. Venäläinen radiotekniikan parissa työskennellyt Alexandr Popov auttoi Ericin pois pälkähästä. Lennätin tosin takavarikoitiin ja Eric joutui lupaamaan, että pysyy jatkossa pois eetteristä. Suomalaisten oli tsaarinvallan aikana laitonta omistaa minkäänlaisia lennättimiä.

Tigerstedt oli erittäin kiinnostunut muutenkin kaikenlaisesta tekniikasta ja hän oli erittäin kekseliäs. Hän rakenteli itse kaikenlaista ja patentoikin useita keksinnöistään.  Erityisesti Tigerstedt työskenteli langattoman ja äänitekniikan parissa. 1900-luvun alkupuolella puhelimet yleistyivät Suomessa nopeasti. Vuonna 1905 oli arviolta yksi puhelin kahtakymmentä asukasta kohti. Vaikka suomalaisia pidetään usein hiljaisina ja vähäpuheisina, niin kuitenkin puhelimet ja matkapuhelimet on Suomessa otettu käyttöön nopeassa tahdissa. Eric Tigerstedt patentoi vuonna 1917 ensimmäisen kannettavan puhelimen, joka oli ”taskukokoinen ja taitettava” ja siinä oli hiilimikrofoni. Ei ole täyttä varmuutta, että puhelin olisi ollut langaton, koska sitä ei patenttihakemuksessa mainita. Kaiken logiikan mukaan se kuitenkin kai toimi langattomasti, koska mitä hyötyä puhelinta olisi muuten kantaa mukana? Langattomasta ”telefoneeraamisesta” käytiin keskustelua kuitenkin jo 1800-1900 -lukujen taitteessa. Edelleenkin matkapuhelimien toiminta perustuu radiotekniikkaan, jonka teoreettisen perustan loi vuonna 1865 englantilainen Clerk Maxwell.

1900-luvulla tekniikan kehitys oli nopeaa ja se teki suuria harppauksia melko lyhyen ajan sisällä. Nikola Tesla ja Thomas Edison ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja teknologisista keksinnöistään, jotka ovat edelleen käytössä ja ovat luoneet pohjan monille muille keksinnöille. Eric Tigerstedt on jäänyt tuntemattomammaksi, mutta hänen keksintönsä ovat myös merkityksellisiä ja saamme kiittää häntä muun muassa juuri matkapuhelimista ja myös äänielokuvista. Liitän tähän linkin listaan, johon on koottu lista Tigerstedtin keksintöjä ja muita hänen elämänsä merkityksellisiä tapahtumia. 

Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia

”Nin monda hetkiä, kuin Auringo paistaa Laskiais Tijstaina, nijn monda hän paistaa koko Paastonaikana.” – Talon-Pojan Sää- eli Ilma-Kirja 1773 –

Tänään päättyy karnevaalikausi ja huomisesta tuhkakeskiviikosta alkaa pääsiäiseen päättyvä paastonaika. Suomessa puhumme laskiaisesta, johon on perinteisesti liittynyt mäen laskeminen, mutta ainakin tänä vuonna suuressa osassa maata mäen laskeminen vaatii pientä pelimannihenkeä.

Tänään kannattaa tarkkailla säätä erityisen tarkasti, koska vanhojen uskomusten mukaan laskiaistiistain sää määrittää tulevan paastonajan kelit. Perniössä sanotaan yksinkertaisesti, että ”Millaista ilmaa on laskiaisena, sellaista on koko paaston ajan.” Tarkempi ennustus löytyy Antreasta: ”Jos laskiaisena sataa oljenkorren peittoon, niin sataa kykkivän koiran korkeudelta vielä.” Koiran koosta ei kuitenkaan ole mainintaa.

Laskiaiseen liittyy siis paljon uskomuksia, jotka liittyvät tulevaan vuoteen. Säästä ennustamisen lisäksi on pitkä lista asioita, joita pitää tai ei missään nimessä saa tehdä. Rukin peittävän liinan värillä voitiin povata tulevalle vuodelle mustia tai valkoisia karitsoja, piimää tai maitoa juomalla estettiin ruskettuminen seuraavana kesänä, illasta hiljaa olemalla taas estettiin kärpästen vaivaamista ja sillä ehtikö nais- vai miesväki ensin saunaan, määriteltiin tuleeko taloon lehmilloisia vai mullivasikoita. Uskomukset liittyivät varsinkin naistentöihin. Pellavista toivottiin pitkiä ja valkeita muun muassa harjaamalla hiuksia moneen kertaa päivän mittaan ja pitämällä niitä auki. Uskomukset liittyivät hyvän onnen lisäksi tulevan kesän ja vuoden töiden helppouteen. Illalla piti käydä aikaisin nukkumaan, jotta tulevana vuonna ei laiskuus vaivaa ja työt valmistuvat joutuin.

Venäjäksi laskiainen tunnetaan nimellä maslenitsa ja Ruotsissa puhutaan fettisdagista. Nämä molemmat nimet viittaavat rasvaisiin ruokiin. Laskiaisena syötiin hyvin ja juuri rasvaisia ruokia, sillä varauduttiin tulevaan paaston aikaan. Hernerokka, rasvarieska, sorkkarokka ja muut vahvat liharuuat kuuluvat perinteiseen laskiaispöytään. Nykypäivänä laskiaisena nautitaan erityisesti kermalla ja mantelimassalla tai hillolla täytettyjä pullia. Suomeen laskiaispullat ovat tulleet 1800-luvulla. Alkuun pullat nautittiin lämpimän maidon kanssa ilman täytteitä. Mantelimassalla täytetyn laskiaispullan kehitti säikähtänyt leipurin oppipoika, jonka piti lepytellä mestariaan keksimällä oikein herkullinen pulla. Tässä oppipoika onnistuikin ja säästyi piiskalta. Nykyään suositumpi hillo tuli pula-aikana korvaamaan kalliin ja vaikeasti saatavan mantelimassan. Silti mantelipullillakin on vakaa kannattajajoukko ja on myös olemassa niitä, jotka haluavat pullansa sekä hillolla että mantelimassalla.

Vaikka ainakaan täällä Jyväskylässä ei laskiaismäkeen pulkan kanssa pääse, niin muita taikoja voi päivän mittaan tehdä. Syömisen jälkeen ei pidä pyyhkiä rasvaa suupielistä, lattian voi lakaista yhdeksän kertaa, voi mennä aikaisin nukkumaan, juoda maitoa tai piimää jokaisen kurkihirren alla ja harjata hiuksia pitkin päivää. Murrealueesta riippuen tulee myös välttää puikoilla kutomista eli neulomista, jotta estää tikkujen sormien saannin, sormien särkemisen, käärmeen puremat, kärpästen kiusauksen sekä eläimien pahat teot kauramaissa. Tästä joudun muistuttamaan itseäni pitkin päivää.

Hyvää laskiaista kaikille!

P.S. Kannattaa käydä katsomassa Facebookista sekä Instagramista @memoranudmfi meidän suosituksemme laskiaispullien täytteeksi!

Matkailijan mobiili

Matkustaminen on nykyään helppoa, ainakin EU:n sisällä. Ulkomaille matkustaessa ei tarvitse tuhlata aikaa viisumien hankinnassa ja passientarkastuksissa. Lentoja saa muutamalla kympillä ja majoituksen löytää edullisesti monen eri reitin kautta. Tietenkin matkat ja majoitukset voi varata myös kerralla, sekä siihen päälle vielä ohjelmat loman ajaksi. Tai sitten näitä molempia voi yhdistää. Varaa matkat ja majoitukset samastaa paikasta ja sen jälkeen hoitaa ohjelmapuolen itse.

Monet suunnittelevatkin matkansa itse valikoiden haluamansa aktiviteetit. Matkoilta haetaan erilaisia ja yksilöllisiä kokemuksia. Vapaus valita ja mahdollisuus suunnitella itse aikataulunsa ovat osa matkan rentouttavaa vaikutusta. Paitsi jos laatii täyden minuuttiaikataulun, josta ei ole halua joustaa. Tai voihan senkin kokea rentouttavana. Ihmiset ovat erilaisia. Matka halutaan kuitenkin tehdä oman näköiseksi. Tämä omatoimimatkailu on aina vain helpompaa älypuhelinten, internetin ja erilaisten sovellusten avulla. Voit matkan aikana mielesi mukaan varata kiertoajelun tai lähteä puhelin oppaana tutustumaan uusiin paikkoihin.

Omatoimisesti toteutettu matka jää myös mieleen eri tavalla, kuin valmiiksi toisen toimesta suunniteltu. Olin viime kesänä lomamatkalla Krakovassa parhaan ystäväni kanssa. Päätös matkalle lähdöstä oli melko spontaani. Varasimme saman tahon kautta lennot ja majoituksen, mutta muuten emme etukäteen matkaa juuri suunnitelleet. Ainut etukäteen lukkoon lyöty ja varattu suunnitelma oli päivän retki Auschwitz-Birkenauhun. Muuten vedimme suunnitelmat ja vierailut hatusta. Paikkojen varaaminen ja maksaminen jokiristeilylle kävi puhelimen avulla parissa minuutissa. Trip Advisorin avulla löysimme ihastuttavan nörttibaarin läheltä keskustaa ja vaikka mitä muuta.

Olen itse kokenut, että älypuhelin helpottaa matkailua monella tapaa. Lentoliput, hotellivaraukset ja mahdollinen viestiliikenne hotellin kanssa ovat helposti yhdessä paikassa, eikä mukaan ole tarvinnut tulostaa kansiollista paperia, joista jossain vaiheessa lomaa iskee paniikki, että ne on hukannut. Puhumattakaan siitä tilanteesta, että lento on myöhässä tai peruttu, jolloin on helppo tarkistaa uuden lennon tiedot ja mahdolliset vaihdot sun muut. Lisäksi puhelin helpottaa juuri eri aktiviteettien valinnassa ja suunnittelussa. Sen avulla löytää vaivatta tai pienellä vaivalla eri vaihtoehtoja, mitä lomalla voisi tehdä ja miten paljon. Haluaako rantalomaan liittää jonkin pienen aktivoivan elementin vai haluaako viettää aktiiviloman, johon liittää vain pienen rannalla makoilun. Tietenkin sinne rannalla löhöilyyn voi lisätä jotain kivaa pientä tekemistä helposti puhelimen avulla. Kaikki on mahdollista.

Puhelin ja siihen ladattava opassovellus voi myös olla juuri se houkutin, joka saa valitsemaan kohteen. Suosituimmissa nähtävyyksissä on erityisesti kesäaikaan pitkät jonot ja monet haluavat juuri opastetulle kierrokselle. Kierrokset täyttyvät nopeasti ja niille pääsyyn voi kulua hyvinkin tunteja tai päiviä. Nämä tietenkin on järkevää varata etukäteen, mutta jos saa yllättävän inspiraation? Tietenkin on myös kohteita, joihin ei päästetä ilman opasta, mutta sovelluspohjainen opastus voisi lisätä kiinnostusta ja ainakin purkaa ruuhkahuippuja. Opastetuilla kierroksilla on monesti myös ongelmana se, että oppaan puhetta ei kuule, ryhmäkoot ovat isoja, niillä on hirveä kiire ja on tarkkaan sidottu muiden laatimiin aikatauluihin, jolloin ei välttämättä ole mahdollista käyttää aikaa kohteessa niin paljon kuin haluaisi. (Pätee kumpaankin suuntaan eli jos haluaisi tutustua pitemmän tai lyhemmän ajan.) Erilaiset mobiiliratkaisut palvelevat myös pakettimatkailijoita. Sovellukseen saa kätevästi loman aikataulun ja kaikki varauksiin liittyvät tiedot jne.

Olit sitten omatoimi-, paketti- tai hybridimatkailija; kannattaa siis ottaa kaikki hyöty irti puhelimesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, sekä käyttäjän että palveluntarjoajan näkökulmasta. Unelmiesi matka on aivan näppiesi ulottuvilla.