Blogi

Jouluolut Jouluoluen juonti on mahdollisesti vanhin muinaissuomalainen ja skandinaavinen jouluperinne. Maitoa ei juurikaan saatu keskitalvella ja sitä saattoi joulupöydässä riittää vain lapsille. Juhlajuomana olut oli paljon yleisempi ja monesti juominen ryöstäytyi varsinaiseksi ryyppäykseksi. Oluen panoon liittyi monenlaisia loitsuja sekä taikoja ja olut toimi myös uhrilahjana. Sillä taattiin hyvä vuosi ja rauha. Uhrilahja juotiin pääjumala Odinin ja Frejin nimeen. 900-luvulla Norjan kuningas Håkon Hyvä sääti lain, jonka mukaan jokaisella miehellä tuli olla tynnyrillinen olutta ja joulua juhlittiin niin pitkään kuin olutta riitti. Jos tätä lakia ei toteltu, joutui maksamaan sakkoa. Joulun juhlimisen sijaan puhuttiinkin joulun juomisesta. Piparkakkutalot Grimmin sadussa Hannu ja…

Lue Lisää

Joulukortit Joulukortit ovat lähtöisin Englannista. Vuonna 1843 Lontoossa painettiin 1000 kappaletta ensimmäistä tunnettua joulukorttia. Ennen tätäkin oli lähetelty erilaisia joulun- ja uudenvuodentoivotuksia, mutta varsinaiset joulukortit lähtivät yleistymään 1800-luvun puolivälissä. 1860-luvulla Saksaan kehittyi jo joulukorttiteollisuutta, joka oli parinkymmenen vuoden ajan erittäin menestynyttä. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti on vuodelta 1871. Kuitenkin vastaa 1920-luvulla korttien lähettely yleistyi ja Suomessa lähetetyt kortit olivat pääosin Saksassa tai Ruotsissa painettuja. Alkuun korttiperinne oli lähinnä ylhäistön ja kaupunkilaisten tapa, joka pikkuhiljaa levisi myös maalaisten keskuuteen. Rautateiden kehitys lisäsi korttien suosiota, koska näin ollen posti kulki nopeammin ja varmemmin. Krampus Siinä missä tuhmille suomalaislapsille tuodaan jouluna risuja, keskieurooppalaiset…

Lue Lisää

Tänään tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Talvisotaa käsitteleviä artikkeleita on julkaistu vähän väliä tässä marraskuun aikana. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kerään näitä artikkeleita tähän blogiin myös linkkeinä, mutta huomatessani, että minulla oli jo kahden käden sormilla laskettava määrä linkkejä tallessa ja koko ajan niitä julkaistiin lisää, päätin luopua tästä ajatuksesta. Johtuuko tämä artikkelien paljous tasakymmenistä vai siitä, että talvisota nousee aina uudestaan esille suomalaisessa historiankirjoituksessa. Itse olen sitä mieltä, että molemmat ovat oikeita vastauksia, mutta miksi näin on? 80 vuotta talvisodan syttymisen jälkeen aiheen luulisi olevan jo läpi kaluttu moneen kertaan, mutta joka vuosi kuitenkin ilmestyy uusia tutkimuksia. Sotahistoriankirjoitus…

Lue Lisää

Maailman historiaan mahtuu monia mysteerejä. Miten pyramidit rakennettiin, mikä on Stonehengen tarkoitus, kuka oli Rautanaamio sekä lukuisia muita. Toisinaan nämä vanhat mysteerit selvitetään kokonaan tai ainakin osittain, kuten mitä tapahtui Amelia Earhartille. Ensimmäinen Atlantin lentäen ylittänyt nainen Amelia Earhart katosi 2.7.1937. Earhart on ehkä maailman tunnetuin naislentäjä, vaikka hänen katoamisensa maailmanympäryslennollaan onkin yksi syy kuuluisuuteen, se ei todellakaan ole ainoa. Vuonna 1897 syntynyt Amelia vastusti lapsesta asti aikakaudelle tyypillisiä sukupuolirooleja. Sen sijaan, että hän olisi istunut sisällä ja harjoitellut koruompelusta tai muita ”tytöille sopivia” aktiviteetteja, hän kiipeili puissa ja harrasti urheilua. Omaelämäkerrassaan Earhart kertoo, että lapsena hän kokeili kaikkia mahdollisia…

Lue Lisää

Saamelainen poliitikko ja opettaja Isak Saba syntyi 15.11.1875 Norjan Uuniemessä. Saba toimi Norjan Suurkäräjillä kaksi kautta ensimmäisenä Saamen kansanedustajana. Kansanedustajuutensa jälkeen Saba työskenteli opettajana Vuoreijassa. Isak Saba tunnetaan etenkin saamelaisten kansallislaulun sanoittajana. Saamen suvun laulu valittiin vuonna 1986 Åressa järjestetyssä Saamelaiskonferenssissa saamelaisten kansallislauluksi. Saba keräsi talteen myös saamelaista kansanperinnettä ja runoutta. Saban syntymäpäivä on saamelaisten liputuspäivä. 1900-luvun alussa Norjassa oli vallalla norjalaistamispolitiikka, joka pyrki hävittämään saamelaisen kulttuurin ja kielen. Edustajakausillaan Saba ajoi saamelaisten oikeuksia ja onnistui saamaan läpi ohjelman, jossa korostettiin muun muassa yhtenäistä maanosto-oikeutta sekä saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä. Saba onkin näiden toimiensa takia ansainnut liputuspäivänsä. On mielenkiintoista…

Lue Lisää

Saksa, toisen maailmansodan jälkeen: Toinen maailmansota päättyi 1945 Saksan tappioon. Tämän seurauksena Saksa jaettiin liittoutuneiden välillä neljään miehitysvyöhykkeeseen. Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto saivat jokainen oman osansa. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä sijainnut Berliini jaettiin myös itäiseen ja läntiseen osaan. Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit kuitenkin lähtivät nopeasti kiristymään ja Stalin vaati koko Berliiniä Neuvostoliitolle. 1948 Stalin katkaisi kaikki maayhteydet Länsi-Berliiniin ja kaupunki jäi saarroksiin.  Elintarvike ja muu huolto järjestettiin ilmasillan kautta. Tätä saartoa kesti lähes vuoden. Kuilu idän ja lännen välillä vain syveni. Talouden heikkous ja kommunistisessa valtiossa asumisen pelko, saivat monet ihmiset muuttamaan idästä länteen. 13.8.1961 Länsi-Berliiniin johtavat tiet ja kadut suljettiin.…

Lue Lisää

6.11.1988 oli historiallinen päivä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiassa. Tällä päivämäärällä 94 naista Suomessa ottivat vastaan pappisvihkimyksen. Vuoden 1986 kirkolliskokous antoi hyväksyntänsä pappisviran avaamisesta naisille. Tämä tapahtui 73 vuotta sen jälkeen, kun Wendla Ivaska ensimmäisenä naisena Suomessa suoritti teologisen loppututkinnon. Suomessa naiset saivat mahdollisuuden papin ammattiin huomattavasti myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskassa ensimmäiset naiset vihitiin papeiksi jo vuonna 1948, Ruotsissa 1958, Norjassa 1961 ja Islannissa 1975. Kristillisistä suuntauksista Suomessa vain evankelis-luterilaisessa kirkossa naiset voivat toimia pappeina. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa naiset eivät voi toimia pappeina. Suomessa toimivissa vapaissa suuntauksissa tai herätysliikkeissä nainen voi toimia puhujana seurakunnassa, mutta ei pappina. Vuonna 2012…

Lue Lisää

Silmiini osui pari päivää sitten mainos uudesta Watchmen -sarjasta. Mielenkiintoni heräsi heti. Sarja perustuu saman nimiseen sarjakuvaromaaniin, joka on julkaistu 1980-luvulla. Sarjakuvasta on myös tehty elokuva, joka kantaa myös nimeä Watchmen ja se tuli ensi-iltaan vuonna 2009. Tuo elokuva löytyy hyllystäni ja yhdessä vaiheessa katsoin sitä toistuvasti. Tuolloin en osannut sanoa, mikä elokuvassa veti puoleensa. Fanitan supersankareita ja pidän sarjakuviin perustuvista elokuvista muutenkin, mutta Watchmenissä oli myös jotakin muuta. Tuo jokin oli muunnettu historia, joka luo taustan Watchmenille. Yksi asia, joka minua on aina kiinnostanut historiassa, on syy-seuraussuhteet. Mikä tapahtuma on johtanut toiseen ja mitä, jos olisikin käynyt toisin? Watchmenissä…

Lue Lisää

Miten Indiana Jones ja Rambo liittyvät kommunismiin? No tietenkin tietokonepelien kautta! Ylen nettisivuilla julkaistu artikkeli Indiana Jonesin seikkailut kommunistisessa Tšekkoslovakiassa kertoo pelisuunnittelusta rautaesiripun toisella puolella. Peliteollisuus kukoistaa tänä päivänä ympäri maapalloa ja erilaiset tietokonepelit tuovat ihmisiä yhteen eri puolilta maailmaa. Muutama vuosikymmen taaksepäin pelien sisällöt ja tekniset toteutukset olivat hyvin erilaisia. Samalla, kun läntisessä maailmassa pelattiin Super Marioa, Donkey Kongia ja Duck Huntia, itäisessä Euroopassa Indiana Jones taisteli kommunismia vastaan. Tšekkiläinen tutkija Jaroslav Švelch tutkinut kirjassaan Gaming the Iron Curtain tarkemmin 1980-luvun tšekkoslovakialaisesta pelikulttuurista. Neuvostoliitosta ja sen etupiireihin kuuluvista kommunistista kansandemokratioista ei noussut Tetriksen lisäksi muita tähtiä globaalille pelitaivaalle. Tämä…

Lue Lisää

Tänään 16.10. vietetään Ada Lovelacen päivää, jolloin juhlitaan naisten ansioita tieteen, tekniikan ja matematiikan aloilla. Vuonna 1815 syntynyttä Augusta Ada Byronia (myöh. Lovelace) pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Ada Lovelace on erittäin mielenkiintoinen historiallinen vaikuttaja, joka on jäänyt tuntemattomammaksi. Itse kuulin hänestä ensimmäistä kertaa pari päivää sitten tutkiessani tämän viikon merkkipäiviä ja kiinnostuin suunnattomasti. Augusta Ada Byron, josta myöhemmin tuli Lovelacen kreivitär, syntyi 10.12.1815 runoilija lordi Byronin ja tämän vaimon Anne Isabella Byronin tyttärenä. Hänen vanhempansa erosivat pian Adan syntymän jälkeen, eikä Ada tavannut isäänsä vuoden 1816 jälkeen. Adan äiti kannusti tytärtään matematiikan opinnoissa ja hankki tälle nimekkäitä opettajia. Lady Byron…

Lue Lisää

40/45