Jouluperinteet osa 1

Joulukortit

Joulukortit ovat lähtöisin Englannista. Vuonna 1843 Lontoossa painettiin 1000 kappaletta ensimmäistä tunnettua joulukorttia. Ennen tätäkin oli lähetelty erilaisia joulun- ja uudenvuodentoivotuksia, mutta varsinaiset joulukortit lähtivät yleistymään 1800-luvun puolivälissä. 1860-luvulla Saksaan kehittyi jo joulukorttiteollisuutta, joka oli parinkymmenen vuoden ajan erittäin menestynyttä. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti on vuodelta 1871. Kuitenkin vastaa 1920-luvulla korttien lähettely yleistyi ja Suomessa lähetetyt kortit olivat pääosin Saksassa tai Ruotsissa painettuja. Alkuun korttiperinne oli lähinnä ylhäistön ja kaupunkilaisten tapa, joka pikkuhiljaa levisi myös maalaisten keskuuteen. Rautateiden kehitys lisäsi korttien suosiota, koska näin ollen posti kulki nopeammin ja varmemmin.

 

Krampus

Siinä missä tuhmille suomalaislapsille tuodaan jouluna risuja, keskieurooppalaiset lapset saavat pelätä Krampusta, joka vie mukanaan tuhmat lapset ja tuo näille hiiliä. Krampus ei tule vierailemaan jouluna, vaan jo aiemmin joulukuussa. Krampuksen yö eli Krampusnacht on 5.12. Pyhän Nikolauksen päivää edeltävä yö. Tämä hahmo, joka on puoliksi pukki ja puoliksi paholainen liikkuu varsinkin Alppien läheisyydessä. Hiilisäkin kanssa liikkuvaa Krampusta kannattaa siis varoa ainakin Itävallassa, Saksassa, Unkarissa, Kroatiassa, Sloveniassa, Tsekissä sekä Pohjois-Italiassa. Skandinaavisessa mytologiassa tätä sarvipäätä pidetään alamaailman jumalattaren Helin poikana. Krampus on yksi Pyhän Nikolauksen apureista. Pyhä Nikolaus on joulupukin esikuva, jota juhlitaan Alankomaissa 5.12. ja häntä kutsutaan nimellä Sinterklaas. Sinterklaas saapuu apurinsa Zwarte Pietin kanssa Krampusnachtia seuraavana päivänä tuomaan lahjoja kilteille lapsille.

 

Itsenäisyyspäivän kynttilät

Itsenäisyyspäivänä ikkunalla palaa perinteisesti kaksi kynttilää. Kynttiläperinteen sanotaan olevan alkujaan 1910-luvulta, jolloin vuonna 1914 Suomesta Saksaan lähti ryhmä jääkäreitä kouluttautumaan. Kynttilöitä pidetään merkkinä jääkäriystävällisestä talosta, josta Saksaan pyrkijät saattoivat saada ruokaa, majapaikan ja muutakin apua, kun taas yhtä tai kolmea kynttilää ikkunallaan pitäjät tuli kiertää kaukaa. Kynttiläperinne on kuitenkin vanhempi. Jo 1700-luvulla oli tapana polttaa kahta kynttilää Ruotsin kuninkaan kunniaksi ja autonomian aikana kynttilöitä poltettiin Venäjän keisarin kunniaksi. Isänmaallisen sävyn kynttilät saivat sortokausien ja kansallisaatteen myötä. Tällöin kynttilöitä poltettiin mielenosoituksena keisaria vastaan. Kahdella kynttilällä on myös käytännöllinen syy. Tuohon aikaan ikkunoiden leveys oli sopiva juuri kahdelle kynttilälle.