Jouluperinteet osa 2

Jouluolut

Jouluoluen juonti on mahdollisesti vanhin muinaissuomalainen ja skandinaavinen jouluperinne. Maitoa ei juurikaan saatu keskitalvella ja sitä saattoi joulupöydässä riittää vain lapsille. Juhlajuomana olut oli paljon yleisempi ja monesti juominen ryöstäytyi varsinaiseksi ryyppäykseksi. Oluen panoon liittyi monenlaisia loitsuja sekä taikoja ja olut toimi myös uhrilahjana. Sillä taattiin hyvä vuosi ja rauha. Uhrilahja juotiin pääjumala Odinin ja Frejin nimeen. 900-luvulla Norjan kuningas Håkon Hyvä sääti lain, jonka mukaan jokaisella miehellä tuli olla tynnyrillinen olutta ja joulua juhlittiin niin pitkään kuin olutta riitti. Jos tätä lakia ei toteltu, joutui maksamaan sakkoa. Joulun juhlimisen sijaan puhuttiinkin joulun juomisesta.

 

Piparkakkutalot

Grimmin sadussa Hannu ja Kerttu paha noita asuu piparkakkutalossa, jossa hän lihottaa lapsia syötäväksi. Tämä satu on toiminut innoittajana piparkakkutalojen rakennukselle ja niitä valmistettiinkin Saksassa innokkaasti. Suomessa ensimmäinen piparkakkutalo nousi Lucian päivän aikoihin vuonna 1919. Nykyään erilaisia taloja nousee useissa talouksissa koristamaan jouluista kotia ja sen rakennus voi olla perinne, jota toteutetaan koko perheen voimin. Suunnittelu on voitu aloittaa jo aikaisin syksyllä ja mallit sekä koristeet voivat vaihdella yksinkertaisesta koristeellisiin taidonnäytteisiin. Taloja löytyy myös lähes kaikista joulumyyjäisistä, joista ne usein loppuvatkin ensimmäisenä. Piparkakkutalon rinnalle on noussut myös suklaatalo, joka on rakennettu samaan tapaan suklaalevyistä. Tiettävästi piparkakkutaloilla, noidalla ja jouluporsaiden lihotuksella ei ole mitään yhteyttä.

 

Lucian päivä

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Keskiajalla talvipäivänseisaus osui juliaanisen kalenterin mukaan Lucian päivään. Juhlaperinne on varsinkin Ruotsissa voimakas, jossa joka vuosi valitaan kynttiläkruunua kantava neito tuomaan valoa keskelle pimeyttä ja vuoden pisintä yötä. Monet valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat siirtyivät kristilliseen Lucia -perinteeseen. Lucia, tai suomennettuna Valotar, -kulkueita järjestetään myös Suomessa ja valkopukuinen, punavöinen neito on varmaankin useimmille tuttu myös joulukalenterin kuva-aiheena. Tämä sokeiden ja näkövammaisten suojeluspyhimys koki marttyyrikuoleman 300-luvun alulla. Nuoren ja sievän Lucian kohtalo oli kaikkea muuta kuin sievä… Lucia joutui hylätyn sulhasen vihan kohteeksi, joka johti neidon traagiseen kuolemaan. Lucian legendasta on myös toinen versio, jossa nuori mies ahdisteli Luciaa kanssaan naimisiin, koska oli rakastunut tämän kauniisiin silmiin. Lucia oli kuitenkin vannonut pysyvänsä neitsyenä ja elämänsä Kristukselle pyhittäneenä. Ahdistelu ei ottanut loppuakseen, joten Lucia repi silmät päästään ja lähetti ne tarjottimella innokkaalle kosijalle. Legenda myös kertoo, että tämän silmänkääntötempun jälkeen Neitsyt Maria antoi Lucialle uudet kauniimmat silmät. Nuorukainen säikähti tätä ja kääntyi kristinuskoon.

”Minulla ei ole muuta uhrattavaa kuin uhrata itseni elävänä uhrina kaikkivaltiaalle Jumalalle. Sinä kidutat miellyttääksesi keisaria, mutta sinun ansiostasi me saamme ikuisen ilon.”

Synaksarion, joulukuu. Pyhä neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalainen.