Jouluperinteet osa 3

Tiernapojat:

Tierna- eli tähtipojat -esitys on satoja vuosia vanha mysteerinäytelmä, joka tulkitsee joulun tapahtumia Raamatusta. Nykyisin esitykseen on vakiintunut neljä hahmoa: kuningas Herodes, murjaanien kuningas, knihti ja mänkki eli tähti. Joissain tapauksissa mukana on myös viides hahmo eli Kyyppä kiinanmaalta. Aikaisemmissa näytelmän versioissa on ollut hahmoja toistakymmentä ja mukana on ollut esimerkiksi Josef ja Maria. Nimen etuosa ”tierna”, johtaa ruotsin kielen sanasta ”stjärnä” eli tähti. Tätä nimitystä on käytetty aluksi etenkin Oulunseudulla, kun taas Itä-Suomessa käytettiin nimiä säärnä- tai seemapojat, Lounais-Suomessa tähtipojat ja Hämeessa puhuttiin tapaninpojista. Olennainen osa näytöstä ovat laulut, jotka ovatkin monelle tuttuja. 1800-luvulla mukaan tuli laulu ”Keisari Aleksanteri”, jolla pyrittiin lepyttelemään viranomaisia. Kappale kertoo Venäjän suuriruhtinas Aleksanteri toisesta. Itsenäisyyden ja etenkin toisen maailmansodan aikana kuitenkin tämä laulu koettiin ongelmalliseksi, koska Venäjän keisarin ylistys tuntui väärältä. Tilalle ehdotettiinkin laulua ”Pohjolan sotasankari Mannerheim”. Tämä ei kuitenkaan vakiintunut osaksi esitystä ja nykyään lauletaan ”keisari Aleksanterista, Suomenmaan suuriruhtinaasta”.

 

Olkipukki:

Jouluisin lattialle levitettävät oljet eivät enää kuulu joulunviettoon, mutta erilaiset oljesta tehdyt koristeet ovat edelleen osa joulua. Olkien uskottiin sisältävän taikavoimia, jotka toivat seuraavalle vuodelle hyvän sadon. Oljet ajoivat myös maton virkaa. Lattiaolkien lisäksi oljista valmistettiin himmeleitä, tähtiä ja tietenkin pukkeja. Olkipukki juontaa aikaan, jolloin joulupukillakin oli sarvet päässään. Ruotsissa Gävlen -kaupungissa on pystytetty vuodesta 1966 suuri olkipukki, joka on poltettu noin 30 kertaa. Vuonna 2016 se ehti olla pystyssä vain pari tuntia ennen roihahdusta. Tämän jälkeen pukkia ei olekaan poltettu. Iltalehti uutisoi 22.12.2019, että tänä vuonna joku oli tuonut suuren pukin rinnalle pienen pukin, joka oli poltettu. Vuonna 1973 pukki varastettiin. Kaiken kaikkiaan pukki on tuhoutunut jollain tavoin 37 kertaa. Gävlen matkailusivuilta löytyy ruotsinkielinen lista, johon on kerätty kaikki pukin kokemat tuhot.

 

 

Joulukuusi:

Joulukuusen alkuperästä on erimielisyyksiä tai siis riippuu, mitä lähdettä uskoon. Eri lähteiden mukaan ensimmäinen joulukuusi oli Riikassa, Tallinnassa tai Saksassa nykyisen Strasbourgin alueella. Myös ajankohta vaihtelee 1400- ja 1500 -luvun välillä. Suomeen kuitenkin ensimmäinen joulukuusi on tullut 1800-luvulla. Aluksi niitä oli lähinnä säätyläiskodeissa, joista ne levisivät talonpoikaisasuntoihin. Kuusi on kuitenkin ollut jo paljon pitempään osa joulunjuhlintaa. Joulukuusen yleistymistä avusti vanha tapa hää-, juhannus- ja nimipäiväkuusista, jotka ovat lähtöisin pakana-ajoista. Nämä kuuset jätettiin kuitenkin ulos koristeeksi, kun joulukuusi pääsi aikojen kuluessa sisätiloihin. Ensimmäisestä varsinaisesta joulukuusesta Suomessa on maininta vuodelta 1829, jolloin kuusia oli jopa kahdeksan (joista yhden takana posetiivari soittamassa) paroni von Klinckowströmin joulujuhlissa. Koulujen kuusijuhlaperinne on lähtöisin Jyväskylän seminaarista, jossa opiskelleet kansakoulunopettajat, veivät juhlaperinteet mukanaan ympäri Suomea omiin kouluihinsa.