Mihin humanismia tarvitaan?

”Mihin humanismia tarvitaan” on kysymys, joka toistuu usein. Vastausta pohtiessa, kannatta aloittaa toisella kysymyksellä eli mitä on humanismi? Humanistiset tieteet tutkivat ihmisen eri toimia kuten esimerkiksi kulttuuria. Humanismista käytetäänkin myös termiä ihmistieteet.

Humanistiset alat, joita ovat esimerkiksi historia, kirjallisuus, kielitiede, kasvatustiede ja teologia, auttavat meitä ymmärtämään ihmisen toimia ja kehitystä. Monet arkipäiväiset asiat, joita ei tule ajatelleeksi pohjautuvat juuri humanismiin. Koululaitos muun muassa rakentuu hyvin pitkälle humanististen tieteiden varaan. Opettajat ovat suurimmaksi osaksi humanisteja ja peruskoulussa opetetaan useita humanistisia aineita kuten kielet, historia ja uskonto. Musiikki ja kuvaamataito voidaan myös lukea humanismiin, koska sekä musiikki että taide ovat ihmisten tuottamia. Näiden kahden oppiaineen perusteita ja kehitystä opiskeltaessa hyödynnetään myös humanistista tutkimuskenttää. Näillä aineilla on erityinen yleissivistävä tehtävä, josta on hyötyä elämän eri osa-alueilla.
Voisi melkeinpä todeta, että humanismi on kaiken taustalla toimiva taustavaikuttaja, jota ei aina huomaa. Humanistiset tieteet jäävät usein ns. ”kovien tieteiden” varjoon, sillä niiden tutkiminen ei aina ole yhtä kouriintuntuvaa kuin esimerkiksi luonnontieteiden. Kuitenkin tutkimus on yhtä arvokasta. Humanismin ansioista ymmärrämme yhteiskunnan toimintaa ja sen rakenteiden muutosta.

Humanisteista kuulee silloin tällöin käytettävän termiä ”huuhaahumanistit”. Tämä usein on vain komedinen heitto, mutta mielestäni se kertoo osittain myös siitä, että humanistisia tieteitä ei välttämättä tunneta niin hyvin tai tiedetä, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Voi myös olla kyse siitä, että ei ole niin tarkkaa tietoa, mitä humanistit tekevät työkseen. Olisikin tärkeää, että humanismia tuotaisiin enemmän esille ja uusissa muodoissa. Kulttuuri ja historia esimerkiksi ovat aihealueita, joita voisi nostaa enemmän esille uudenlaisilla tavoilla. Kulttuuri usein mielletään taidenäyttelyiksi, oopperaksi tai muuksi ”hienosteluksi”, vaikka kulttuuri on koko ajan ympärillämme samoin myös historia. Jos nämä kaksi ja muut humanistiset tieteet tuotaisiin pois piilosta, ne voisivat saada täysin uuden näkökulman ihmisten silmissä ja mielissä, sekä niiden merkitys tunnistettaisiin helpommin.