Mobiili ja milleniaalit

Milleniaalit eli vuosien 1981-1995 välillä syntynyt sukupolvi on ensimmäinen diginatiivi ikäluokka. Tämä ikäryhmä on kasvanut tietoteknisen kehityksen mukana ja on tottunut käyttämään päivittäisissä toimissaan niin internetiä kuin tietokonettakin. Älypuhelinten tultua markkinoille tämä ikäryhmä oli omaksumassa niiden käyttöä nopealla tahdilla ja lähestulkoon jokaisen milleniaalin hallusta sellainen tai muu älylaite löytyy. Niistä otetaan myös kaikki mahdollinen hyöty irti.

Kuulun itse tähän sukupolveen ja myönnän, että hyödynnän erilaisia sovelluksia päivittäin. Sen lisäksi, että selaan sosiaalista mediaa tai pelaan puhelimella, käytän päivittäin puhelimella erilaisia viestisovelluksia, hoidan sillä pankkiasiat, seuraan päivän aktiivisuutta, tarkistan bussiaikatauluja, käytän erilaisia etu- ja jäsenkortteja, tilaan sillä ruokaa tai taksin, varaan bussi- ja junaliput, seuraan postipakettien kulkemista, teen erilaisia työjuttuja ja ilmoitan vakuutusyhtiölle sattuneista vahingoista. Koen nämä kaikki hyödyllisinä apuvälineinä ja tuo vakuutusyhtiön kanssa asiointi varsinkin helpotti elämääni viime syksynä. Loukkasin nilkkani lomamatkalla ja sovelluksen kautta pystyin suoraan varaamaan ajan lääkärille ilman, että olisi tarvinnut täyttää erilaisia kaavakkeita tai käyttää aikaa puhelimessa. Niin ja tämän kaiken tein palatessani sieltä matkalta.

Entä miten puhelimen käyttöni eroaa verratessa vanhempiin ihmisiin? Keskustelin äitini kanssa vähän aikaa sitten siitä, että mihin kaikkeen hän käyttää puhelintaan. Meidän käyttötapamme eroavat lähes täysin toisistaan. Siinä missä minä hoidan kaiken pankkiasioista bussilippujen ostamiseen erilaisten sovellusten avulla, niin äitini käyttää nettipankkia tietokoneella ja ostaa bussiliput myös pöytäkoneen kautta tai suoraan bussista. Tässä on kysymys siitä, että kuka on mihinkin tottunut.

Tällä hetkellä molemmin puolin kolmeakymmentä oleva ikäluokka on aina vain suurempi osa työtätekevistä ja kuluttavista ihmisistä, mutta mihin milleniaalit kuluttavat rahansa? Viime vuosina on saanut aina tietyin väliajoin lukea siitä, miten oma ikäluokkani ei osta jalokiviä, kiinteistöjä tai ei välttämättä tee muitakaan kalliimpia hankintoja. Erikoiskahvien ja avokadoleipien lisäksi haluamme käyttää rahamme mieluummin elämyksiin ja kokemuksiin. Henkinen pääoma koetaan monesti arvokkaampana kuin suuri omaisuus. Elämysmatka kuulostaa houkuttelevammalta kuin timanttikaulakoru. Elämyksen ei välttämättä tarvitse olla base-hyppy Alpeilla tai joogaretriitti Goalla. Samanlaisen elämää rikastuttavan kokemuksen voi saada staycationilla tutussa kotikaupungissa, kun sen kokee vain uudella tavalla. Yksinkertaisen elämysmatkan mahdollistaja löytyy kädenulottuvilta. Laite, joka helpottaa monia arkipäiväisiä toimintoja, toimii myös elämyksellisyyden apuvälineenä.

Muutaman vuoden sisällä suurimman ostovoiman omaava ihmisryhmä on juuri tekniikan mukana kasvanutta ikäluokkaa. Tämä ryhmä on myös valmis käyttämään rahojaan sekä teknisiin että kokemuksellisiin hyödykkeisiin. Teknologia ja milleniaalit ovat tulleet jäädäkseen.