”Mr. Gorbachev tear down this wall”

Saksa, toisen maailmansodan jälkeen:

Toinen maailmansota päättyi 1945 Saksan tappioon. Tämän seurauksena Saksa jaettiin liittoutuneiden välillä neljään miehitysvyöhykkeeseen. Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto saivat jokainen oman osansa. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä sijainnut Berliini jaettiin myös itäiseen ja läntiseen osaan. Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit kuitenkin lähtivät nopeasti kiristymään ja Stalin vaati koko Berliiniä Neuvostoliitolle. 1948 Stalin katkaisi kaikki maayhteydet Länsi-Berliiniin ja kaupunki jäi saarroksiin.  Elintarvike ja muu huolto järjestettiin ilmasillan kautta. Tätä saartoa kesti lähes vuoden. Kuilu idän ja lännen välillä vain syveni. Talouden heikkous ja kommunistisessa valtiossa asumisen pelko, saivat monet ihmiset muuttamaan idästä länteen.

13.8.1961 Länsi-Berliiniin johtavat tiet ja kadut suljettiin. Sulkua oli varmistamassa 40 000 Itä-Saksan kansallisen kansanarmeijan sotilasta, poliisia ja työläistä. Tämä oli alku Berliinin muurille, joka jakoi kaupungin kahtia 28 vuoden ajan. Alkuun ”muuri” oli vain piikkilankaesteillä tehty raja-aita, jota sotilaat vahtivat. Muurin tarkoitus oli estää ihmisten loikkaaminen Länsi- Berliiniin ja sitä kautta edemmäs länteen. Vuosien 1949 ja 1961 välillä noin kolme miljoonaa itäberliiniläistä pakeni länteen. Vaikka muurin tarkoitus oli nimenomaan pitää ihmiset idässä, sitä kutsuttiin antifasistiseksi suojavalliksi, mikä viittasi siihen, että muurin olikin tarkoitus estää länsiberliiniläisten muutto itään.

Muuri oli aluksi vain piikkilangasta tehty aita, jonka varrelle alettiin heti muuraamaan betoniharkoista varsinaista muuria. Vuodesta 1965 rajalla kulki betoninen muuri, jossa oli yhdeksän ylityspaikkaa, joista kuuluisin on Checkpoint Charlie. Kaupungin kahtia jakanut muuri oli 43 kilometriä pitkä (ympärysmuuri 112 km), 3,6 metriä korkea ja 1,2 metriä leveä. Muurin ympärillä oli leveät suojavyöhykkeet, jotka olivat tarkoin vartioituja. Muurin yli pyrkijiä oli määräys ampua. Yli 200 ihmistä menetti henkensä pyrkiessään muurin toiselle puolelle. Itä-Berliinistä onnistui muurin pystyttämisen jälkeen noin 5 000 ihmistä henkensä uhalla. Alkuvaiheessa oli mahdollista hypätä piikkilanka-aidan yli kerrostalosta toiseen tai ajaa autolla piikkilankaa päin. Myöhemmin kaivettiin tunneleita muurin ali tai sen yli lennettiin kuumailmapallolla.

Berliinin muuri oli yksi kylmän sodan symboleista; muuri idän ja lännen välillä. 1980-luvun lopulla tanssittiin jo kylmän sodan loppuvalsseja ja osansa siitä sai myös Berliiniä halkova antifasistinen suojavalli. Vuonna 1987 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan esitti Brandenburgin portilla Neuvostoliiton pääsihteeri Mihail Gorbatšoville kuuluisan haasteen: ”Mr. Gorbachev, tear down this wall!” eli ”Herra Gorbatšov, purkakaa tämä muuri!”

9.11.1989 Berliinin muuri murtui. Aiemmin vuonna 1989 Unkari oli avannut rajan Itävallan välillä. Unkarista tuli tämän myötä suosittu matkakohde itäsaksalaisten keskuudessa ja myöskin pakoreitti länteen. DDR:n johto yritti estää tätä joukkopakoa, mutta itäsaksalaiset vaativat ulospääsyä. Tämän johdosta höllennettiin matkustuslupien myöntämistä Länsi-Berliiniin. Günter Schabowski, joka vastasi tiedotuksesta, oli saanut uudistusta koskevat tiedotteet käteensä hetkeä ennen kuin tämän oli tarkoitus lukea ne uutisissa. Schabowski ei ollut tiedotetta lukiessaan täysin perillä sen sisällöstä. Hänelle esitettiin kysymys, että milloin näiden rajauudistusten oli määrä tulla voimaan. Hämmentyneenä Schabowski vastasi, heti. Todellisuudessa uudistukset oli tarkoitus ottaa käyttöön vähitellen pidemmän ajan kuluessa, mutta tämä lipsahdus aiheutti itäberliiniläisten rynnistyksen rajanylityspaikoille. Tilanne oli epäselvä ja kukaan ei oikein tiennyt, miten olisi tullut menetellä. Kello 23:30 rajapuomit aukesivat. Muurin toisella puolella oli vastassa länsiberliiniläiset kukkien ja samppanjan kanssa.

Pian rajanylityspaikkojen avaamisen jälkeen ihmiset alkoivat talttojen ja vasaroiden avulla tuhota muuria, vaikka se vielä oli laitonta. Viranomaiset eivät tähän kuitenkaan puuttuneet, koska se ymmärrettiin välttämättömäksi. Parin päivän jälkeen muuria alettiin kaataa puskutraktorilla ja muurin murtuminen oli tosi asia. Vajaata vuotta myöhemmin 3.10.1990 Saksat yhdistyivät. Vuotta myöhemmin 26.12.1991 kylmä sota tuli päätökseensä, kun Neuvostoliitto hajosi.

Muuria on edelleen pystyssä ja Friedrichshainin kaupunginosassa sijaitseva East Side Gallery on yksi Berliinin suosituimpia nähtävyyksiä. East Side Gallery on 1,3 kilometrin mittainen muurin pätkä, joka on koristeltu maalauksilla. Valitettavasti maalauksien päälle on tehty töherryksiä. Tämä tietenkin on ulkoilmagallerian ongelma. Toinen suosittu matkailukohde Berliinissä on vanha Checkpoint Charlie. Rajanylityspaikalla voi kuvauttaa itsensä ”rajavartioiden” kanssa ja sen vieressä on Mauermuseum – Museum Haus am Checkpoint Charlie. Palasia muurista voi myös ostaa jokaisesta matkamuistomyymälästä.