Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia

”Nin monda hetkiä, kuin Auringo paistaa Laskiais Tijstaina, nijn monda hän paistaa koko Paastonaikana.” – Talon-Pojan Sää- eli Ilma-Kirja 1773 –

Tänään päättyy karnevaalikausi ja huomisesta tuhkakeskiviikosta alkaa pääsiäiseen päättyvä paastonaika. Suomessa puhumme laskiaisesta, johon on perinteisesti liittynyt mäen laskeminen, mutta ainakin tänä vuonna suuressa osassa maata mäen laskeminen vaatii pientä pelimannihenkeä.

Tänään kannattaa tarkkailla säätä erityisen tarkasti, koska vanhojen uskomusten mukaan laskiaistiistain sää määrittää tulevan paastonajan kelit. Perniössä sanotaan yksinkertaisesti, että ”Millaista ilmaa on laskiaisena, sellaista on koko paaston ajan.” Tarkempi ennustus löytyy Antreasta: ”Jos laskiaisena sataa oljenkorren peittoon, niin sataa kykkivän koiran korkeudelta vielä.” Koiran koosta ei kuitenkaan ole mainintaa.

Laskiaiseen liittyy siis paljon uskomuksia, jotka liittyvät tulevaan vuoteen. Säästä ennustamisen lisäksi on pitkä lista asioita, joita pitää tai ei missään nimessä saa tehdä. Rukin peittävän liinan värillä voitiin povata tulevalle vuodelle mustia tai valkoisia karitsoja, piimää tai maitoa juomalla estettiin ruskettuminen seuraavana kesänä, illasta hiljaa olemalla taas estettiin kärpästen vaivaamista ja sillä ehtikö nais- vai miesväki ensin saunaan, määriteltiin tuleeko taloon lehmilloisia vai mullivasikoita. Uskomukset liittyivät varsinkin naistentöihin. Pellavista toivottiin pitkiä ja valkeita muun muassa harjaamalla hiuksia moneen kertaa päivän mittaan ja pitämällä niitä auki. Uskomukset liittyivät hyvän onnen lisäksi tulevan kesän ja vuoden töiden helppouteen. Illalla piti käydä aikaisin nukkumaan, jotta tulevana vuonna ei laiskuus vaivaa ja työt valmistuvat joutuin.

Venäjäksi laskiainen tunnetaan nimellä maslenitsa ja Ruotsissa puhutaan fettisdagista. Nämä molemmat nimet viittaavat rasvaisiin ruokiin. Laskiaisena syötiin hyvin ja juuri rasvaisia ruokia, sillä varauduttiin tulevaan paaston aikaan. Hernerokka, rasvarieska, sorkkarokka ja muut vahvat liharuuat kuuluvat perinteiseen laskiaispöytään. Nykypäivänä laskiaisena nautitaan erityisesti kermalla ja mantelimassalla tai hillolla täytettyjä pullia. Suomeen laskiaispullat ovat tulleet 1800-luvulla. Alkuun pullat nautittiin lämpimän maidon kanssa ilman täytteitä. Mantelimassalla täytetyn laskiaispullan kehitti säikähtänyt leipurin oppipoika, jonka piti lepytellä mestariaan keksimällä oikein herkullinen pulla. Tässä oppipoika onnistuikin ja säästyi piiskalta. Nykyään suositumpi hillo tuli pula-aikana korvaamaan kalliin ja vaikeasti saatavan mantelimassan. Silti mantelipullillakin on vakaa kannattajajoukko ja on myös olemassa niitä, jotka haluavat pullansa sekä hillolla että mantelimassalla.

Vaikka ainakaan täällä Jyväskylässä ei laskiaismäkeen pulkan kanssa pääse, niin muita taikoja voi päivän mittaan tehdä. Syömisen jälkeen ei pidä pyyhkiä rasvaa suupielistä, lattian voi lakaista yhdeksän kertaa, voi mennä aikaisin nukkumaan, juoda maitoa tai piimää jokaisen kurkihirren alla ja harjata hiuksia pitkin päivää. Murrealueesta riippuen tulee myös välttää puikoilla kutomista eli neulomista, jotta estää tikkujen sormien saannin, sormien särkemisen, käärmeen puremat, kärpästen kiusauksen sekä eläimien pahat teot kauramaissa. Tästä joudun muistuttamaan itseäni pitkin päivää.

Hyvää laskiaista kaikille!

P.S. Kannattaa käydä katsomassa Facebookista sekä Instagramista @memoranudmfi meidän suosituksemme laskiaispullien täytteeksi!