Saamen suvun laulu

Saamelainen poliitikko ja opettaja Isak Saba syntyi 15.11.1875 Norjan Uuniemessä. Saba toimi Norjan Suurkäräjillä kaksi kautta ensimmäisenä Saamen kansanedustajana. Kansanedustajuutensa jälkeen Saba työskenteli opettajana Vuoreijassa. Isak Saba tunnetaan etenkin saamelaisten kansallislaulun sanoittajana. Saamen suvun laulu valittiin vuonna 1986 Åressa järjestetyssä Saamelaiskonferenssissa saamelaisten kansallislauluksi. Saba keräsi talteen myös saamelaista kansanperinnettä ja runoutta. Saban syntymäpäivä on saamelaisten liputuspäivä.

1900-luvun alussa Norjassa oli vallalla norjalaistamispolitiikka, joka pyrki hävittämään saamelaisen kulttuurin ja kielen. Edustajakausillaan Saba ajoi saamelaisten oikeuksia ja onnistui saamaan läpi ohjelman, jossa korostettiin muun muassa yhtenäistä maanosto-oikeutta sekä saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä. Saba onkin näiden toimiensa takia ansainnut liputuspäivänsä. On mielenkiintoista nähdä, että näkyykö esimerkiksi täällä Jyväskylässä lippuja saloissa.

Vaikka viime vuosina saamelaisten kulttuuria on nostettu enemmän esille, siitä voisi puhua vielä enemmän. Pitkään saamelaisten asema myös Suomessa oli melko heikko ja sen parantaminen on edelleen työn alla. Olisi kiinnostava tietää, että miten paljon esimerkiksi kouluissa puhutaan saamelaisista ja heidän kulttuuristaan. Omilta kouluajoiltani muistan lähinnä vain puheet poronhoidosta ja neljäntuulenhatuista. Saamelaisista ehkä parhaiten juuri tiedetäänkin heidän värikkäät pukunsa, joihin kuten kaikkiin muihinkin kansanpukuihin liittyy paljon perinteitä. Pukujen käytöstä onkin ollut paljon julkista keskustelua esim. siitä, että kuka niitä voi käyttää. Itselläni oli lapsena matkamuistona Hetasta ostettu punainen mekko, joka oli samantyylinen kuin saamelaisten puvut ja sen lisäksi myös punainen saamelaismyssy. Muistan lapsena pitäneeni paljon noista asusteista, mutta nyt aikuisena ne herättävät kovin ristiriitaisia tunteita. Tästä voisi käydä pitkiä keskusteluja siitä, että mikä on moraalisesti oikein, kun puhutaan toisten kulttuurin hyödyntämisesti esimerkiksi juuri matkamuistoissa.

Aihetta voisi käsitellä paljon laajemmin ja tästä saisi varmasti oman blogikirjoitusten sarjansa. Saamelaisten liputuspäivistä ja kansallisista symboleista voi lukea lisää esimerkiksi Saamelaisneuvoston kotisivuilta. Historiaan liittyen voin myös suositella elokuvaa Kautokeinon kapina, joka perustuu tositapahtumiin ja valottaa hyvin yli sadan vuoden takaisia asenteita. Pukukulttuuriin liittyen Ylen sivuilta löytyy kaksikin artikkelia, joissa puhutaan naisten, joissa puhutaan naisten sarvilakista ja miten sellainen löytyi esimerkiksi Lontoosta

Entä millainen Isak Sabanin kirjoittama Saamen suvun laulu? Laulun sanat löytyvät seuraavan linkin takaa kolmella saamelaismurteella ja vielä suomeksi. Laulun voi käydä myös kuuntelemassa YouTubesta.