Avainsana-arkistot: historia

Saksa, toisen maailmansodan jälkeen: Toinen maailmansota päättyi 1945 Saksan tappioon. Tämän seurauksena Saksa jaettiin liittoutuneiden välillä neljään miehitysvyöhykkeeseen. Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto saivat jokainen oman osansa. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä sijainnut Berliini jaettiin myös itäiseen ja läntiseen osaan. Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välit kuitenkin lähtivät nopeasti kiristymään ja Stalin vaati koko Berliiniä Neuvostoliitolle. 1948 Stalin katkaisi kaikki maayhteydet Länsi-Berliiniin ja kaupunki jäi saarroksiin.  Elintarvike ja muu huolto järjestettiin ilmasillan kautta. Tätä saartoa kesti lähes vuoden. Kuilu idän ja lännen välillä vain syveni. Talouden heikkous ja kommunistisessa valtiossa asumisen pelko, saivat monet ihmiset muuttamaan idästä länteen. 13.8.1961 Länsi-Berliiniin johtavat tiet ja kadut suljettiin.…

Lue Lisää

6.11.1988 oli historiallinen päivä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiassa. Tällä päivämäärällä 94 naista Suomessa ottivat vastaan pappisvihkimyksen. Vuoden 1986 kirkolliskokous antoi hyväksyntänsä pappisviran avaamisesta naisille. Tämä tapahtui 73 vuotta sen jälkeen, kun Wendla Ivaska ensimmäisenä naisena Suomessa suoritti teologisen loppututkinnon. Suomessa naiset saivat mahdollisuuden papin ammattiin huomattavasti myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskassa ensimmäiset naiset vihitiin papeiksi jo vuonna 1948, Ruotsissa 1958, Norjassa 1961 ja Islannissa 1975. Kristillisistä suuntauksista Suomessa vain evankelis-luterilaisessa kirkossa naiset voivat toimia pappeina. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa naiset eivät voi toimia pappeina. Suomessa toimivissa vapaissa suuntauksissa tai herätysliikkeissä nainen voi toimia puhujana seurakunnassa, mutta ei pappina. Vuonna 2012…

Lue Lisää

Silmiini osui pari päivää sitten mainos uudesta Watchmen -sarjasta. Mielenkiintoni heräsi heti. Sarja perustuu saman nimiseen sarjakuvaromaaniin, joka on julkaistu 1980-luvulla. Sarjakuvasta on myös tehty elokuva, joka kantaa myös nimeä Watchmen ja se tuli ensi-iltaan vuonna 2009. Tuo elokuva löytyy hyllystäni ja yhdessä vaiheessa katsoin sitä toistuvasti. Tuolloin en osannut sanoa, mikä elokuvassa veti puoleensa. Fanitan supersankareita ja pidän sarjakuviin perustuvista elokuvista muutenkin, mutta Watchmenissä oli myös jotakin muuta. Tuo jokin oli muunnettu historia, joka luo taustan Watchmenille. Yksi asia, joka minua on aina kiinnostanut historiassa, on syy-seuraussuhteet. Mikä tapahtuma on johtanut toiseen ja mitä, jos olisikin käynyt toisin? Watchmenissä…

Lue Lisää

Miten Indiana Jones ja Rambo liittyvät kommunismiin? No tietenkin tietokonepelien kautta! Ylen nettisivuilla julkaistu artikkeli Indiana Jonesin seikkailut kommunistisessa Tšekkoslovakiassa kertoo pelisuunnittelusta rautaesiripun toisella puolella. Peliteollisuus kukoistaa tänä päivänä ympäri maapalloa ja erilaiset tietokonepelit tuovat ihmisiä yhteen eri puolilta maailmaa. Muutama vuosikymmen taaksepäin pelien sisällöt ja tekniset toteutukset olivat hyvin erilaisia. Samalla, kun läntisessä maailmassa pelattiin Super Marioa, Donkey Kongia ja Duck Huntia, itäisessä Euroopassa Indiana Jones taisteli kommunismia vastaan. Tšekkiläinen tutkija Jaroslav Švelch tutkinut kirjassaan Gaming the Iron Curtain tarkemmin 1980-luvun tšekkoslovakialaisesta pelikulttuurista. Neuvostoliitosta ja sen etupiireihin kuuluvista kommunistista kansandemokratioista ei noussut Tetriksen lisäksi muita tähtiä globaalille pelitaivaalle. Tämä…

Lue Lisää

Tänään 16.10. vietetään Ada Lovelacen päivää, jolloin juhlitaan naisten ansioita tieteen, tekniikan ja matematiikan aloilla. Vuonna 1815 syntynyttä Augusta Ada Byronia (myöh. Lovelace) pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Ada Lovelace on erittäin mielenkiintoinen historiallinen vaikuttaja, joka on jäänyt tuntemattomammaksi. Itse kuulin hänestä ensimmäistä kertaa pari päivää sitten tutkiessani tämän viikon merkkipäiviä ja kiinnostuin suunnattomasti. Augusta Ada Byron, josta myöhemmin tuli Lovelacen kreivitär, syntyi 10.12.1815 runoilija lordi Byronin ja tämän vaimon Anne Isabella Byronin tyttärenä. Hänen vanhempansa erosivat pian Adan syntymän jälkeen, eikä Ada tavannut isäänsä vuoden 1816 jälkeen. Adan äiti kannusti tytärtään matematiikan opinnoissa ja hankki tälle nimekkäitä opettajia. Lady Byron…

Lue Lisää

Opiskellessani historiaa yliopistossa törmäsin usein kysymykseen: ”Miksi historiaa? Et sitten tylsempää ainetta keksinyt?” Olenkin paljon pohtinut ja kysellytkin, että miksi niin moni pitää historiaa tylsänä. Valitettavasti liian usein vastaus on ollut, että koulussa historian opetus on ollut tylsää, nuorempana museoihin on pakotettu ja yksinkertaisesti ei vain kiinnosta sodat tai antiikki. Ymmärrän nämä pontit todella hyvin. Muistan yläasteella ollessani jutelleeni erään historianopettajan kanssa, joka totesi kouluhistorian olevan paras keino tappaa pienikin kiinnostus historiaan. Onneksi historian opetus kouluissa on saanut uusia kiinnostavia muotoja viime vuosien aikana. Näillä toivottavasti saadaan nuorten kiinnostus lisääntymään, mutta entäpä aikuiset? Miten lisätä aikuisten kiinnostusta historiaan? Keinoja on…

Lue Lisää

”Mihin humanismia tarvitaan” on kysymys, joka toistuu usein. Vastausta pohtiessa, kannatta aloittaa toisella kysymyksellä eli mitä on humanismi? Humanistiset tieteet tutkivat ihmisen eri toimia kuten esimerkiksi kulttuuria. Humanismista käytetäänkin myös termiä ihmistieteet. Humanistiset alat, joita ovat esimerkiksi historia, kirjallisuus, kielitiede, kasvatustiede ja teologia, auttavat meitä ymmärtämään ihmisen toimia ja kehitystä. Monet arkipäiväiset asiat, joita ei tule ajatelleeksi pohjautuvat juuri humanismiin. Koululaitos muun muassa rakentuu hyvin pitkälle humanististen tieteiden varaan. Opettajat ovat suurimmaksi osaksi humanisteja ja peruskoulussa opetetaan useita humanistisia aineita kuten kielet, historia ja uskonto. Musiikki ja kuvaamataito voidaan myös lukea humanismiin, koska sekä musiikki että taide ovat ihmisten tuottamia.…

Lue Lisää

Yliopistolakiin on kirjattu kolme tehtävää: yksinkertaistettuna yliopistojen tulee edistää vapaata tutkimusta, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voisi tarkoittaa historian kohdalla esimerkiksi sitä, että tutkimus toimisi osaltaan maailmankuvan ja sivistyksen rakentajana tai vaikkapa hyvinvoinnin lähteenä. Käytännössä yliopistot toteuttavat vain kahta ensimmäistä tehtävää, sillä kolmannen tehtävän toteuttamiseen ei osoiteta käytännössä lainkaan rahoitusta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö rohkaisee, tai painostaa näkökulmasta riippuen, julkaisemaan tutkimukset ulkomaisissa julkaisuissa englanniksi. Siten esimerkiksi Suomen historiaa käsittelevät tutkimukset pitäisi lähtökohtaisesti julkaista vain ulkomaalaisille tai ainakin tieteellistä englantia osaaville suomalaisille lukijoille. Näin karun kuvan julkaisutoiminnasta antoi Turun yliopiston Suomen historian professori…

Lue Lisää

8/8