Avainsana-arkistot: tutkimus

Tänään 16.10. vietetään Ada Lovelacen päivää, jolloin juhlitaan naisten ansioita tieteen, tekniikan ja matematiikan aloilla. Vuonna 1815 syntynyttä Augusta Ada Byronia (myöh. Lovelace) pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Ada Lovelace on erittäin mielenkiintoinen historiallinen vaikuttaja, joka on jäänyt tuntemattomammaksi. Itse kuulin hänestä ensimmäistä kertaa pari päivää sitten tutkiessani tämän viikon merkkipäiviä ja kiinnostuin suunnattomasti. Augusta Ada Byron, josta myöhemmin tuli Lovelacen kreivitär, syntyi 10.12.1815 runoilija lordi Byronin ja tämän vaimon Anne Isabella Byronin tyttärenä. Hänen vanhempansa erosivat pian Adan syntymän jälkeen, eikä Ada tavannut isäänsä vuoden 1816 jälkeen. Adan äiti kannusti tytärtään matematiikan opinnoissa ja hankki tälle nimekkäitä opettajia. Lady Byron…

Lue Lisää

Opiskellessani historiaa yliopistossa törmäsin usein kysymykseen: ”Miksi historiaa? Et sitten tylsempää ainetta keksinyt?” Olenkin paljon pohtinut ja kysellytkin, että miksi niin moni pitää historiaa tylsänä. Valitettavasti liian usein vastaus on ollut, että koulussa historian opetus on ollut tylsää, nuorempana museoihin on pakotettu ja yksinkertaisesti ei vain kiinnosta sodat tai antiikki. Ymmärrän nämä pontit todella hyvin. Muistan yläasteella ollessani jutelleeni erään historianopettajan kanssa, joka totesi kouluhistorian olevan paras keino tappaa pienikin kiinnostus historiaan. Onneksi historian opetus kouluissa on saanut uusia kiinnostavia muotoja viime vuosien aikana. Näillä toivottavasti saadaan nuorten kiinnostus lisääntymään, mutta entäpä aikuiset? Miten lisätä aikuisten kiinnostusta historiaan? Keinoja on…

Lue Lisää

”Mihin humanismia tarvitaan” on kysymys, joka toistuu usein. Vastausta pohtiessa, kannatta aloittaa toisella kysymyksellä eli mitä on humanismi? Humanistiset tieteet tutkivat ihmisen eri toimia kuten esimerkiksi kulttuuria. Humanismista käytetäänkin myös termiä ihmistieteet. Humanistiset alat, joita ovat esimerkiksi historia, kirjallisuus, kielitiede, kasvatustiede ja teologia, auttavat meitä ymmärtämään ihmisen toimia ja kehitystä. Monet arkipäiväiset asiat, joita ei tule ajatelleeksi pohjautuvat juuri humanismiin. Koululaitos muun muassa rakentuu hyvin pitkälle humanististen tieteiden varaan. Opettajat ovat suurimmaksi osaksi humanisteja ja peruskoulussa opetetaan useita humanistisia aineita kuten kielet, historia ja uskonto. Musiikki ja kuvaamataito voidaan myös lukea humanismiin, koska sekä musiikki että taide ovat ihmisten tuottamia.…

Lue Lisää

Yliopistolakiin on kirjattu kolme tehtävää: yksinkertaistettuna yliopistojen tulee edistää vapaata tutkimusta, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus voisi tarkoittaa historian kohdalla esimerkiksi sitä, että tutkimus toimisi osaltaan maailmankuvan ja sivistyksen rakentajana tai vaikkapa hyvinvoinnin lähteenä. Käytännössä yliopistot toteuttavat vain kahta ensimmäistä tehtävää, sillä kolmannen tehtävän toteuttamiseen ei osoiteta käytännössä lainkaan rahoitusta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö rohkaisee, tai painostaa näkökulmasta riippuen, julkaisemaan tutkimukset ulkomaisissa julkaisuissa englanniksi. Siten esimerkiksi Suomen historiaa käsittelevät tutkimukset pitäisi lähtökohtaisesti julkaista vain ulkomaalaisille tai ainakin tieteellistä englantia osaaville suomalaisille lukijoille. Näin karun kuvan julkaisutoiminnasta antoi Turun yliopiston Suomen historian professori…

Lue Lisää

4/4