Tove Jansson

Tove Jansson

”Toden totta, minulla on sievät pystyt korvat. Olen mukavan pyöreä, ei lainkaan inhottavia kulmia tai pahkuroita. Näytän todella kaikin puolin somalta!” Näin Muumipappa kuvailee itseään Muumilaakson tarinoita piirrossarjan jaksossa Muumipapan muistelmat. Muumihahmot ovat ehkä tunnetuimpia suomalaisista satuhahmoista ympäri maailmaa. Tove Janssonin luomat pyöreänenäiset ja suippokorvaiset peikot ystävineen ovat olleet osa suomalaista kulttuuria jo monen vuosikymmenen ajan. Tove Janssonin merkitys suomalaiselle kulttuurille onkin merkittävä ja sisäministeriö antoi keväällä 2020 suosituksen kansallisesta liputuspäivästä Janssonin syntymäpäivänä 9.8. Tämän vuoden syksyllä on myös saamassa ensi-iltansa Janssonin elämänkertaelokuva nimeltään Tove. (Jännityksellä odotamme, onko elokuva samanlainen, kuin Antti Holman Radio Sodomassa uumoiltiin.)

Tove Marika Jansson syntyi 9.8.1914 piirtäjä Signe Hammarsten-Janssonin ja kuvanveistäjä Viktor Janssonin ensimmäisenä lapsena. Taiteilijaperheeseen syntyi vielä pojat Per Olov (1920) ja Lars (1926), joista kummastakin tuli myöhemmin taiteilijoita. Etenkin Toven äiti Signe toimi tyttärensä innoittajana kuvittajan uralla. Jansson julkaisi ensimmäisen piirrossarjansa ”Hej hurra för Mannerheim!” nimimerkillä Totto Allas Krönika –lehdessä olleessaan 14-vuotias. Vuotta myöhemmin hänestä tuli vakituinen avustaja pilalehti Garmiin, jonka toimituskuntaan hänen äitinsä Signe kuului. Tove työskenteli Garmille monen vuoden ajan. Vuonna 1933 Jansson julkaisi ensimmäisen kirjansa Sara och Pelle och Neckens bläckfiskar (suom. Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat 1933 uusi suom. 2014 Seikkailu merenpohjassa). Samana vuonna hän piti myös ensimmäisen taidenäyttelynsä.

Tove Jansson opiskeli muotoilua Tukholmassa, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan Ateneumin taidemaalariluokalla. Maalamisen lisäksi Jansson teki paljon kuvituksia lehdille, postimerkkeihin ja -kortteihin, sekä lastenkirjoihin. Hän teki kuvitukset esimerkiksi kirjoihin Hobitti eli sinne ja takaisin sekä Liisan seikkailut ihmemaassa. Janssonin maalauksia on esillä esimerkiksi Helsingissä Auroran lastensairaalassa, jonka seiniä koristaa Janssonin maalaamat freskot. Maalaustöitä on myös Helsingin kaupungintalolla, Kotkan ammattikoululla, Casa Academicalla ja ainut Janssonin maalaama alttaritaulu löytyy Teuvan kirkosta.

Muumit alkoivat hahmottua Toven mielessä jo 1930-luvulla. 30-luvun alkupuolella mustia muumihahmoja alkoi ilmestyä hänen akvarelleihinsa ja pian muumihahmo toimi Janssonin tunnuksena signeerauksen yhteydessä. Ensimmäiset muumit eroavat nykyisistä pyöreistä ja ”kaikin puolin somista”. Muumien ”esi-isät” olivat punasilmäisiä, laihoja ja usein sarvipäisiä demonimaisia hahmoja. Muoto ja muumien luonne muuttui Muumikirjojen myötä paljon pehmeämmäksi. Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin vuonna 1945. Jansson kirjoitti tämän ensimmäisen Muumikirjan sotatalvena 1939-1940. Muumit ja suuri tuhotulva ei ollut julkaisunsa jälkeen menestys ja sitä tuskin huomiotiin julkisuudessa. Tämä ei kuitenkaan vienyt Janssonin kirjoitusintoa, vaan jo vuonna 1946 ilmestyi Muumipeikko ja pyrstötähti. Muumit löivät läpi kuitenkin vasta kolmannen Taikurin hattu -kirjan (1948) jälkeen. Jansson kirjoitti toistakymmentä Muumikirjaa, jotka hän myös kuvitti. Muumi -sarjakuvia julkaistiin vuosina 1947-1975 laajimmillaan yli 40 maassa ja yli 60 kielellä. Toven pikkuveli Lars jatkoi sarjakuvien tekoa yksin vuodesta 1961 alkaen.

Muumikirjoissa ja -sarjakuvissa esiintyy boheemien muumien lisäksi paljon muitakin hahmoja. Monella muumien ystävällä on esikuva luojansa lähipiirissä. Muumipeikkoa pidetään Janssonin omana alter egona, mutta myös Pikku Myyssä ja etenkin Tiuhtissa on Toven omia piirteitä. Nuuskamuikkusen esikuvana on ollut kansanedustaja Atos Wirtanen, jonka kanssa Janssonilla oli suhde 1940-luvun puolessa välissä. Tiuhti ja Viuhti kuvaavat Tove Janssonia itseään ja Vivica Bandleria, jonka kanssa Janssonilla oli lyhyt seurustelusuhde. Vaikka seurustelusuhde ei ollut pitkäkestoinen, niin Jansson ja Bandler pysyivät loppuelämänsä ystävinä, sekä toteuttivat monia Muuminäytelmiä yhdessä. Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä antoi esikuvansa puolestaan Tuu-tikin hahmolle. Jansson ja Pietilä olivat vuonna 1992 mahdollisesti ensimmäinen naispari Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

Tove Jansson kuoli 27.6.2001 86-vuotiaana. Hän oli vuotta aiemmin saanut vaikean aivoverenvuodon ja vietti viimeisen vuotensa sairaalassa. Jansson oli jo 1990-luvulla vetäytynyt julkisuudesta sairastuttuaan sekä keuhko- että rintasyöpään. Viimeisen huomattavan julkisen esiintymisensä hän teki Tampereella vuonna 1994 hänen 80-vuotispäivänsä kunniaksi järjestetyssä symposiumissa. Jansson on haudattu sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle.

Kuva: Wikipedia